Eino Sten:

- mikäli sinulla on jotain minua vastaan, mene kertomaan kaikki ihan oikealle poliisille. Siellä osataan arvioida, mikä oli minua, mikä sinua ja mikä oli vedätystä, manipulaatiota ja ohjailua. Olisiko minusta pitänyt tulla huora niihin Hakan miesten kulta-reunalista -huoneisiin? Vai oliko sinulle annettu tehtäväksi mitätöidä ja kiusata minut pois puutarha-alalta? Niihin munanhoitohommeleihin? Miten Anna liittyi juttuun? OulunPikkuTopi-pantsun takiako?

Olit ollut mainoskuva-poikana nuorempana. Tunsitko tätä kautta toimittajan, joka oli mukana OuluPikkuTopi-pantsussa? Miten se teatteri-käytävä-ravintolapöytä-draama sinulle kuvattiin?

- läksin kerran töistä 40:n asteen kuumessa. Oli kaiketi myyräkuumetta. Nousin junavaunuun, jossa sinä istuit viereisellä penkillä. Tai sinun Näköinen. Koska olin aivan uupunut kuumeen takia, en jaksanut edes puhutella tai kysyä, olitko se sinä vai Näköinen. Horjuin kuumetokkurassa kotiini kävellen. En huomannut mennä edes terkkariin pyytämään apua, vaikka kävley oli lähes mahdotonta. Muistan vieläkin miten äärettömän pitkältä Vanajaveden silta tuntui! >>> käytettiinkö tätä tilannetta hyväksi juoruun, että olen toikkaroinut päissäni työpaikalta kotiini?!?

Jyri Maunula:

- mikäli sinulla on jotain minua vastaan, mene kertomaan kaikki ihan oikealle poliisille. Siellä osataan arvioida, mikä oli minua, mikä sinua ja mikä oli vedätystä, manipulaatiota ja ohjailua. Käskettiinkö teidän tehdä minut epäilyksenalaiseksi rahavarkauksiin myymälässänne. Kenen toimesta?

- luulitko, että olin palvellut ilotyttönä venäläisten ylläpitämässä motellissa Juvalla? Katsos, kun tulin muuttokuorman kanssa tänne Enonkoskelle, DHL:n muutto-auton kuski (joka ilmoitti olevansa kuljetusliike Mustapään työntekijä, joskin ajeli DHL:lta liisatulla autolla) ajelutti minut juvalaisen motellin ohi ja kehoitti ostamaan sen ja aloittamaan siellä yritystoimintaa. Jälkeenpäin tuli mieleeni, että mahtoiko siinä olla juuri se motelli, josta julkisuudessakin puhuttiin venäläisnaisten ilotalopaikkana.

No? Kukas sellaista olisi voinut puhuskella. Juvalla asuu vain yksi tuttavani, Leena, jonka toimittaja-mies olisi voinut olla yhteys OulunPikkuTopi-pantsukkaan ja sieltä nousevaan kiusaan. Olisi siis voinut olla niin, että tuosta porukasta olisi tullut ihminen, joka valehteli nähneensä minut motellissa huorana???? >>> en ollut edes nähnyt koko paikkaa ennen kuin DHL-kuski esitteli sen ohi ajaessamme.

- koska DHL-kuski kehoitti ostamaan motellin yritystoimintaan, oliko hän kuullut, että olin miettinyt miten luostarissa voisi aloittaa yritystoimintaa ? Oliko se periaatteessa hyvä idea, mutta meni ristiin hallituksen kaavailujen kanssa niin paljon, että minut piti savustaa paikasta ulos? Kuten muistatte, DHL-kuski mainitsi myös komerojeni paikan Hämeenlinnassa, jota hän ei ollut voinut nähdä, ellei hän ollut käynyt huoneessani salaa!!!

Oliko DHL-kuski siis Topi-pantsuilun miehiä? Joka nappasi kaikki avustusrahat, jotka sain muuttoani varten Enonkoskelle, kaiken lisäksi. Siitä olisi pitänyt jäädä minullekin käteen muutama kymppi.

Kuinka paljon tämä Topi-pantsukka tiimi on repinyt minulta pimeästi selän takana rahaa? Olisiko siinä käräjöinnin paikka?

Rauha Lampi:

- mikäli sinulla on jotain minua vastaan, mene kertomaan kaikki ihan oikealle poliisille. Siellä osataan arvioida, mikä oli minua, mikä sinua ja mikä oli vedätystä, manipulaatiota ja ohjailua. Sekä se, mikä valhe liittyy herjalynkkaan, joka näyttää nousevan ortodoksisen seurakunnan keskuudesta. >>> liittyikö se pikkuPetriin? Oliko joku valehdellut, että olin vietellyt lapsen siellä? Liittyikö se venänäiseen autohuijariin, joka korjasi valkoisen mersun toimintakeskuksen autotallissa? Liittyikö se tapaan, jolla minut valittiin sivutoimiseksi talonmies-vahtimestariksi? Liittyikö se salaseurantaan, jota toimintakeskuksessa harjoitettiin? (tällä hetkellä teidän kaksi jutsukkaa salaseurannasta!) Liityikö juttuun "MarkkuJaakonsaaren" temppu uittaa Kyllikin päätä Keravanjoessa, huumeporukan rillustelu talomme vierellä jne. jne.

>>> vai liittyikö kiusa OulunPikkuTopiin, joka saattoi olla Lammen sukua ja onko mahdollista että Toimittaja I. halvaanuti etsiessään rahoja, jotka PikkuTopilta varastettiin?

- kun Maaritin armollisella avulla join elämäni ainoan tosi humalan, tulin sinun luoksesi, Rauha yöksi. Oliko tämä koko juttu sovittu näin tapahtuvaksi? Eli saatiiko sinusta todistaja sille tosiasialle, että olin tullut vahvasti humalassa yöksi luoksesì? Tiesitkö, mistä se johtui?



 

- - -

Katsokaas, Topsukat, kun saan auki kiusaamistapanne, voin nostaa ne julkisuuteen ja auttaa muita huomaamaan omalla kohdallaan ne tavat, joilla heidän elämäänsä saarretaan, mitätöidään, halvennetaan ja häväistään.

Kiusan selvitystyön perustat:

- miten te toimitte tämän blogikirjoittelun suhteen? Kirjoittamisen häiritsemistavat? Tallentamisen häiritsemistavat? Tekstin poisto juuri ennen kuin ehdin sulkea blogisivun - kuten tänään Svl:n kirjastolla? Onko mahdollista poistaa nämä sivut siksi aikaa, kun olen poissa koneelta ja palauttaa ne kun tulen kirjoittamaan? Sivujen näkyminen muilla koneilla viittaisi siihen suuntaan.

- miten varmistetaan, että valheellinen tieto ei pääse uhrin korviin, eikä hän näin ollen voi puolustautua?

- miten uhrille valitaan "ystävät", jotka tosiasiassa onkin värvätty johdattelemaan uhrin häpeään ja mokailuihin? Kenties jopa rikoksiin ( H.Anttila, M.Jaakonsaari, Enonkosken Sulot kossupulloineen, Maarit ja Rauha viinipulloineen). Nämä arjat ja sirkat ja anjat ja muut? Pitikö heille maksaa, vai riittikö heille kiusasta kokemansa vahingonilo vai auttoiko herjaan osallistuminen heidän oman rikoksensa piilottamisessa?

Esimerkiksi:

- Yritettiinkö minua saada Pouseilla tekemään sama rikos, kuin eräs naapuri oli tehnyt Kuhmossa opiskelutoverilleni, joka oli puutarhaviljelijä? >>> minulla on tuhansin tietoja tuttavistani, joiden kokemus on tullut itseäni vastaan tämän herjalynkan aikana. Onko se niin, että te olette koettaneet saada minua toimimaan kuten noissa tietämissäni tapahtumissa toimineet rikolliset, skitsot jne.. Eniten kyllä ihmettyttää skitsofreeninen käyttäytyminen. Eihän sellaista kukaan valitse omalle kohdalleen, vaikka tietääkin, että erään kerran Helsingissä eräs skitso-nainen hyökkäsi vastaan tulleen lenkkeilijän kimppuun, koska luuli tämän hyökkäävän naisen päälle. Siis jotenkin samanlainen harha kuin voisi olla huumeiden käyttäjällä. Hän kokee yllättävän liikkeen tai tilanteen hyökkäyksenä itseään vastaan.

Eihän tällaista reagoimistapaa ihminen valitse samanlaisessa tilanteessa, vaikka se juoksisi miten kovaa tahansa häntä vastaan!!! >>> enpä viitsi kuvata tätä tämän enempää, sillä sen kertominen kuulostaa todella luulolta, mutta kun tietää taustat ja tuntee pantsuilijoita, kuvaus sopii erääseen kokemukseeni viime kesänä.

- käytetäänkö kiusassa huumeita, libidoa-nostattavia aineita, doping-aineita tai peräti psyyken lääkkeitä uhrin sitä tietämättä.

- käytetäänkö kiusassa suggerointia, manipulaatiota, hypnoosia tai jotain Pavlovin koira -tekniikaa. Onko psyko-kiusan takana venäläinen miliisipoliisi-tekniikka???

 19.5. Torstai

Herjalynkan suurin rikos?

Onko se siinä, että psykologian ammattilainen lähti kierrättämään valhetta, että olen skitsofreenikko ja kleptomaani? Entä Lammen perheen osuus? Onko se pelkkää kostoa siitä, että mies pyrki huoraamaan, mutta tuli torjutuksi ja nyt kosto provisoidaan minuun, joka olen ollut koko jutussa täysin ulkopuolinen?

Onko kipupiste tuossa? Kuka loukkasi Lammen oikeuksia ja kuka tehtaili sen minun päälleni ja miksi? Perheen venäläisyhteys?

Entä tämä luostari-hömpötys? Mikä oli todellinen syy perustaa luostari? Kuinka moni ja kenen toimesta sieltä kiusattiin pois, kun eivät kyenneet täyttämään odotuksia?  Oliko VT yski uhreista?

- - -

OK Topsukat!

Näyttää vähän vaikealta tämä kirjoittaminen täällä Savonlinnankin kirjastolla. Kai tekin ajattelisitte samoin kuin minä, että olen hiuskarvan päässä herjalynkan toimijoista.

> siitä Orlando-nuorennoksesta vielä. Viime kerralla kun kirjoittelin akvaariossa, tietokoneeni juuttui sätkyhtysvaiheeseen, enkä saanut tietojani tallennettua enkä päässyt sulkemaan meiliäni ja blogejani, vaikka kello alkoi olla yli määrä-ajan. Ja juuri silloin Orlando-nuorennos tuli hättyyttämään pois! Oliko se tietoisesti junailtu juttu? > eilen minun puolestani piti odotella kymmenen minuuttia, ennen kuin neekeri-poika suostui lähtemään pois akvaariosta, joten oletan, että sillä pantsutettiin sitä minun yli mennyttä aikaa. Mutta tilannehan oli meillä ihan erilainen, eikö? Neekeri-poika tuskin joutui temppuilemaan sätkyttävän tallennuksen kanssa!

>>> onko teillä ainakin kolme neekeriä joukossanne? Kaksi nuorta poikaa ja tyttö, joka esiintyy afrikkalaisten veistosten myyjänä täällä Metsätiellä. Sanoi keräävänsä opiskelurahoja hoitajakoulua varten. Oliko se bluffia?

> ja Orlando-nuorennokselle vielä: - en pyri toimintaanne mukaan, vaikka O-nuorennos kertoikin suurieleisesti, että juuri minun työselostuksestani hän löysi kehittämissuunnitelman. Minä puolestani mietin, oliko sitä kokemaani kiusaa siellä jo ennen minuakin ja onko VT kiusan UHRINA juuri siinä tilanteessa, jossa hän nyt on?

17.5. Tiistai

Lyyti Peräkylän tietää, / että herrat narrailee, / teoillansa kerskailee, / torjuttuina häpäisee. / Lyyti kouluun meni, / Topi kävi / kiinni hameeseen. / Jolloin kompastuen kaatui. / Joutui luonnekokeeseen.

Eikö näin, / Matti-kulta? / Luonne on, musta sulla, / niinkuin Charles Masonin?

Ka-ta-la. Ka-ma-la. Aivan inho matala / niinkuin luonne Masonin.

Tarinamme Topi Ouluun / meni juttutalkoisiin. / Siellä osaa ottaa hänen piti / leikkiin kiimaiseen. / Oli luotu sketsi, / pelkkä vitsi, / jolla aiottiin, / Lyyti-tyttö naittaa, / petiin laittaa, / seksi-taito kokeisiin.

Mutta voi!/ Lyyti huomas, / luonteeltaan, kun on Tuomas; / "Pilaa matti tehtailee!"

Pa-ke-ne! Tor-ju-se! Maahan iske ketale, / mikä pilaa tehtailee.

Mutta Topi-herra mahtava, / ol' Hesan koppava. / Hänpä päätti, että juttu kasvaa / selän takana. / Koska Lyyti-tyttö, / arka on / ja sängyss' taidoton, / ompi totuus hänen kohdallansa aivan arvoton.

Kävkö näin? / Topi päin / manaa ajoi autollaan / halvaantuen ruumiiltaan?

Kar-mí-va. Koh-ta-lo. / Oli vihan lihaisen, / sillä halvaantui hän ihan kokonaan.

Senssi-kaupoista / tul' Lyytin päälle kesto-ilmiö. / Siinä myytiin miestä sekä naista. / Oli Topin kosto selviö. / Huumesyytös kyti, / varkaus pesi, / Topi-tarinaan. / Ennen kuolemaansa ehti luoda, / juonen pantomiinin hallintaan.

Us-ko pois. / Vi-ha voi. / koko sielun kuolettaa.

Lammen lainehilla kasvoi / kosto Topin halvauksen. / Sillä syyksi kuvailtihin, / käytös Lyytin pikkuisen. / Matti Topin rahat / ökyvarat / naisiin tuhalten, / saipi lammen laineet nousemahan / raivoon myrskyiseen.

Näethän? / Herjaillen, / toimittaja toinenkin, / kuolee jälleen alle sadistisen viha-rikoksen.

Lo-pe-ta. Ko-pu-ta. / Vältä tuomio tuon sadistisen viharikoksen.

- - -

Tänään pantsuiltiin linja-auto-asemalla. Törmäsinkö suoraan työpaikka-kokoukseen? Nytpä sitten tunnenkin jo aika monta pantsuilijaa!!Upeaa! Minä mietin pää höyryten herjalynkkatoimijoita ammateissa: toimittaja-ohjaaja-näyttelijä-lentäjä-upseeri > armonkauppias, huumekauppias, naiskauppias.

- - -

Liisa Varho! > Lähetin sinullekin kyselyn herjalynkasta, joka minua kohtasi. Kysyn vielä: Onko sinun suvussani puutarha-alan ihmisiä, joilla on jokin yhteys minuun? Entä Oulun PikkuTopi? Saattoiko hän olla sinun sukuasi. En usko, että sinä olet mukana lynkassa, mutta liekö sinua käytetty hyväksi?

Olen pahoillani, että nostan sinun nimesi esille tämän kaltaisessa blogissa. "Lähteeni" ei välttämättä osannut kuvata kokemaani mitätöintiä juuri puutarha-alalla oikein, mutta tutkin nyt sitä suuntaa.

Sitä mukaa, kun tarina on auennut, se on muuttunut ällistyttävän mielenkiintoiseksi. Ja järkyttäväksi. Ja surulliseksi. Ja iloiseksi ja toivorikkaaksi. Ei uskonnollisella tavalla, vaan tavalla, joka kertoo ihmisen kyvystä hyvyyteen ja laupeuteen silloinkin, kun vihan raivo on röyhkeimmillään. Eikä se ihminen totta totisesti ole uskossa oikealla tavalla!!! Älkää sitoko Jumalan käsiä.  

Toiveeni on yhä se, että saan herjalynkan rakentumistavan mahdollisimman totuudenmukaisesti auki. Näyttää siltä, että siellä on AARRE....

> tarkoitan aarteella toiminnan perustamista, jolla autetaan kiusan alle joutuneita ihmisiä ihan vain ihmisten tavalla.

19.5. Torstai

Herjalynkan suurin rikos?

Onko se siinä, että psykologian ammattilainen lähti kierrättämään valhetta, että olen skitsofreenikko ja kleptomaani? Entä Lammen perheen osuus? Onko se pelkkää kostoa siitä, että mies pyrki huoraamaan, mutta tuli torjutuksi ja nyt kosto provisoidaan minuun, joka olen ollut koko jutussa täysin ulkopuolinen?

Onko kipupiste tuossa? Kuka loukkasi Lammen oikeuksia ja kuka tehtaili sen minun päälleni ja miksi? Perheen venäläisyhteys?

Entä tämä luostari-hömpötys? Mikä oli todellinen syy perustaa luostari? Kuinka moni ja kenen toimesta sieltä kiusattiin pois, kun eivät kyenneet täyttämään odotuksia?  Oliko VT yski uhreista?

- - -

OK Topsukat!

Näyttää vähän vaikealta tämä kirjoittaminen täällä Savonlinnankin kirjastolla. Kai tekin ajattelisitte samoin kuin minä, että olen hiuskarvan päässä herjalynkan toimijoista.

> siitä Orlando-nuorennoksesta vielä. Viime kerralla kun kirjoittelin akvaariossa, tietokoneeni juuttui sätkyhtysvaiheeseen, enkä saanut tietojani tallennettua enkä päässyt sulkemaan meiliäni ja blogejani, vaikka kello alkoi olla yli määrä-ajan. Ja juuri silloin Orlando-nuorennos tuli hättyyttämään pois! Oliko se tietoisesti junailtu juttu? > eilen minun puolestani piti odotella kymmenen minuuttia, ennen kuin neekeri-poika suostui lähtemään pois akvaariosta, joten oletan, että sillä pantsutettiin sitä minun yli mennyttä aikaa. Mutta tilannehan oli meillä ihan erilainen, eikö? Neekeri-poika tuskin joutui temppuilemaan sätkyttävän tallennuksen kanssa!

>>> onko teillä ainakin kolme neekeriä joukossanne? Kaksi nuorta poikaa ja tyttö, joka esiintyy afrikkalaisten veistosten myyjänä täällä Metsätiellä. Sanoi keräävänsä opiskelurahoja hoitajakoulua varten. Oliko se bluffia?

> ja Orlando-nuorennokselle vielä: - en pyri toimintaanne mukaan, vaikka O-nuorennos kertoikin suurieleisesti, että juuri minun työselostuksestani hän löysi kehittämissuunnitelman. Minä puolestani mietin, oliko sitä kokemaani kiusaa siellä jo ennen minuakin ja onko VT kiusan UHRINA juuri siinä tilanteessa, jossa hän nyt on?

17.5. Tiistai

Lyyti Peräkylän tietää, / että herrat narrailee, / teoillansa kerskailee, / torjuttuina häpäisee. / Lyyti kouluun meni, / Topi kävi / kiinni hameeseen. / Jolloin kompastuen kaatui. / Joutui luonnekokeeseen.

Eikö näin, / Matti-kulta? / Luonne on, musta sulla, / niinkuin Charles Masonin?

Ka-ta-la. Ka-ma-la. Aivan inho matala / niinkuin luonne Masonin.

Tarinamme Topi Ouluun / meni juttutalkoisiin. / Siellä osaa ottaa hänen piti / leikkiin kiimaiseen. / Oli luotu sketsi, / pelkkä vitsi, / jolla aiottiin, / Lyyti-tyttö naittaa, / petiin laittaa, / seksi-taito kokeisiin.

Mutta voi!/ Lyyti huomas, / luonteeltaan, kun on Tuomas; / "Pilaa matti tehtailee!"

Pa-ke-ne! Tor-ju-se! Maahan iske ketale, / mikä pilaa tehtailee.

Mutta Topi-herra mahtava, / ol' Hesan koppava. / Hänpä päätti, että juttu kasvaa / selän takana. / Koska Lyyti-tyttö, / arka on / ja sängyss' taidoton, / ompi totuus hänen kohdallansa aivan arvoton.

Kävkö näin? / Topi päin / manaa ajoi autollaan / halvaantuen ruumiiltaan?

Kar-mí-va. Koh-ta-lo. / Oli vihan lihaisen, / sillä halvaantui hän ihan kokonaan.

Senssi-kaupoista / tul' Lyytin päälle kesto-ilmiö. / Siinä myytiin miestä sekä naista. / Oli Topin kosto selviö. / Huumesyytös kyti, / varkaus pesi, / Topi-tarinaan. / Ennen kuolemaansa ehti luoda, / juonen pantomiinin hallintaan.

Us-ko pois. / Vi-ha voi. / koko sielun kuolettaa.

Lammen lainehilla kasvoi / kosto Topin halvauksen. / Sillä syyksi kuvailtihin, / käytös Lyytin pikkuisen. / Matti Topin rahat / ökyvarat / naisiin tuhalten, / saipi lammen laineet nousemahan / raivoon myrskyiseen.

Näethän? / Herjaillen, / toimittaja toinenkin, / kuolee jälleen alle sadistisen viha-rikoksen.

Lo-pe-ta. Ko-pu-ta. / Vältä tuomio tuon sadistisen viharikoksen.

- - -

Tänään pantsuiltiin linja-auto-asemalla. Törmäsinkö suoraan työpaikka-kokoukseen? Nytpä sitten tunnenkin jo aika monta pantsuilijaa!!Upeaa! Minä mietin pää höyryten herjalynkkatoimijoita ammateissa: toimittaja-ohjaaja-näyttelijä-lentäjä-upseeri > armonkauppias, huumekauppias, naiskauppias.

- - -

Liisa Varho! > Lähetin sinullekin kyselyn herjalynkasta, joka minua kohtasi. Kysyn vielä: Onko sinun suvussani puutarha-alan ihmisiä, joilla on jokin yhteys minuun? Entä Oulun PikkuTopi? Saattoiko hän olla sinun sukuasi. En usko, että sinä olet mukana lynkassa, mutta liekö sinua käytetty hyväksi?

Olen pahoillani, että nostan sinun nimesi esille tämän kaltaisessa blogissa. "Lähteeni" ei välttämättä osannut kuvata kokemaani mitätöintiä juuri puutarha-alalla oikein, mutta tutkin nyt sitä suuntaa.

Sitä mukaa, kun tarina on auennut, se on muuttunut ällistyttävän mielenkiintoiseksi. Ja järkyttäväksi. Ja surulliseksi. Ja iloiseksi ja toivorikkaaksi. Ei uskonnollisella tavalla, vaan tavalla, joka kertoo ihmisen kyvystä hyvyyteen ja laupeuteen silloinkin, kun vihan raivo on röyhkeimmillään. Eikä se ihminen totta totisesti ole uskossa oikealla tavalla!!! Älkää sitoko Jumalan käsiä.  

Toiveeni on yhä se, että saan herjalynkan rakentumistavan mahdollisimman totuudenmukaisesti auki. Näyttää siltä, että siellä on AARRE....

> tarkoitan aarteella toiminnan perustamista, jolla autetaan kiusan alle joutuneita ihmisiä ihan vain ihmisten tavalla. Ilman sensaatio-profetioita..


 

16.5. Maanantai

Näinkö?

Nousi Otavassa Kari-poika ohjastamaan, / rupes' huijareiden toimintaa junailemaan. / Oli vaunuissansa poikia Haminasta, / ja Jyväskylän kaupungista sekä Laukaasta.

Pojat narrasivat toisilta omaisuutta, / vedättämällä naisparkoja huoletta / häpeään, mokiin ja tyhmyyksiin, / joista heitä armotta kiristettiin.

Masa otti vaimoksensa rikollisen. / Naisen niin viisaan ja kiitollisen, / joka älykkäästi johti naisten turneeta, / ohjas' heitä pantsuillaan ilman tunteita.

Uppiniskat käsiteltiin taitavasti, / ohjattihin mokailuihin oppineesti.

Midja antoi tekniikkaansa rutkasti, / johdatella Uppiniskaa salaisesti.

Kas Midja oli löytynyt kieseihin, / noihin Pietarin matkojen aikoihin. / Jalansijaa armeijassa kasvatti hän. / Halus' huumekaupan ohjat niinkuin mafi-män.

Juur' Midja oli taituri rakentamaan / salaseurantaa ja salatutkintaa. / Hän miliisinsä ohjas' mukaan bisnestoimintaan, / näin linkkejä uusia sai hän hallintaan, / joilla jäseniksi ihmisiä kutsuttiin, / kaikenlaisen kierrätyksen ihmeisiin. / Saipi upseeri Jussikin ylennyksen, / kun pääsi kyläpoliisiksi pienen kunnan sen.

Jos mikään toinen keino ei auttanut, / vaan Uppiniska kaikessa ol' vastustanut, / hänet annettiin Mustasen toimintaan, / jossa ihmisiä salaa mustamaalataan. / sekä uskottavasti profetoidaan: /

”Tämä ihminen on sairas ja rikollinen. / Hän yltä päältä paha on ja saastainen. / Hänest' uskoa voi vain kaiken sen, / missä ilmoittaa hän olevansa syyllinen!”

Näin Mustas-perhe tuhosi tuhansittain / niitä ihmisiä, jotka koetti yksittäin, / torjua tuon älytysvedätyksen, / Kari-porukan ja Suuren Huijauksen.

Ompi maailmamme meno niin oudon kamalaa, / yhä selkärangattonta makeilijaa ihannoidaan, / hänest' mallinukke tehdään jopa eduskuntaan, / jotta rahoja hän ohjailisi rikostoimintaan.

- - -

Vai näinkö?

Nous' Mustonen siskoa ohajilemaan, / uskontielle oikealle opettamaan. / Hän päätti tehdä siskosta uskon sankarin, / mi rehti, puhdas on, päästä jalkoihin.

Mitä enemmän hän siskon mieltä manipuloi, / sitä vaikeamin koko homma kompuroi. / Hän siskon syöksi epätoivon syviin kuiluihin, / sillä Jumala ei osallistunut herjalynkkoihin.

Tässä rikolliset huomas' tilaisuuden mainion, / avuks' tulivat he lausumalla herjatuomion.

He jalansijaa saivat oikean Herran pitoihin, / löys' salailu nyt sijaa uskovien seuroihin.

Oli Norjasta ja kaikenlaista ruotsinmaalaista. / Oli virkolaista, venäläistä sekä saksanmaalaista. / Oli lappalaista, savolaista, oulunmaalaista, / vaan eipä löytaneet he tuolta herjasulhasta.

Syntyi katastrofi katastrofin perään keskuuteen, / noiden uskovien, jotka luotti profetian herruuteen. / Tull' uskostakin lopulta vain bisnes-tavaraa, / jolla siivitettiin uskovien kuntorata-poljentaa.

>>>>  hupsista vain! Tulipa mieleeni Linja-Kustin pantsusta tänä aamuna

>>> katsokaas kun ihmettelin kamalasti, miksi hän patsuttaa kymmentä senttiä pantsumummoilta, jotka jo tunnistan siis pantsumummoiksi. > No. Tuota  noin. Johtuiko se siitä, että minulle sattui kerran erehdys kun ostin kaupasta suklaata kaksi kappaletta.

Mietin koko ostosrumban ajan erään blogikirjoitukseni sisältöä, enkä miettinyt sen enempää, mitä patukat maksaisivat.  Jotakin sinne tänne euron tietämiin. Annoin myyjälle euron ja hän kiitti laittaen rahan laatikkonsa. Olin varma, että kaikki oli ihan OK.  Kun olin kävellyt ulko-ovelle,  myyjäpoika huusi perääni: ”Kymmenen senttiä!” ja ojenteli kättään.

Ilahduin pojan rehellisyydestä. Kävelin kassalle ja ojensin kättäni ottaakseni kymmenen senttiä takaisin, koska siis patukat maksoivatkin tässä kaupassa viisi senttiä vähemmän kuin muualla.

Mutta poika sanoikin: ”Kymmenen senttiä lisää!”

Olin siis vähällä huijata kymmenen senttiä vain sen takia, että katsoin pojan ottaneen oikean hinnan.

Mutta, mutta. Koska minä toimin ihan vilpittömästi. En aikonut huijata kymmentä senttiä, niin mieleeni nousee kysymys, kuinka monta kertaa EREHDYKSENIKIN on tulkittu TAHALLISIKSI huijausyrityksiksi?!?!?

Ja ENNEN KAIKKEA. Kuinka monta kertaa näitä erehdyksiä on tehtailtu manipuloimalla alitajuntaani?

Kuinka monta kertaa teille itselle, Topin pojat, on tapahtunut niin, että tulkitsette tai teette jotain väärin, edes tajuamatta niin käyneen? Oletteko ajatelleet, mikä vääryys sisältyy tähän minua kohdanneeseen herjalynkkaan? Mistä se alkoi? Oliko se tietoisesti junailtu juttu?

Menikö Oulun PikkuTopi-draama näin:

-        draaman loi HaMa- teatteri/toimittaja-porukka Laukaasta.

-        Topin rahat nappasi torilla MaMMePe-porukka Enonkoskelta. He saivat tiedon PikkuTopi-älytyksestä – jolla mahdollisesti pyritiin vain häpäisyyn tai kiristämään sillä, että sotkeennuin alaikäiseen – ja laittoivat enonkoskeliaisen Ma:n nappaamaan PikkuTopin rahapussin. > oliko Ma:kin älytetty nappaamaan se pussi?!?

-        Ja oliko vielä niin, että serkukset olivat vastakkaisilla puolilla. Eli laukaalaisten joukossa oli attiloita ja samoin enonkoskelaisten porukoissa.

-        Eli olenko minä kampittanut OM:n huijaus-yrityksen jo kolme kertaa?

-        Ja onko nyt niin, että herjalynkkaa ei voi avata, koska mitään todella suurta varkautta ei tapahtunut PikkuTopin kohdalla, joten poliisikaan ei siihen halua puuttua, mutta kuitenkin on niin paljon tapahtunut häpeällistä minua kohtaan, että HaMan:kaan toimesta juttua ei haluta avata minulle. Pelkäävätkö he, että voisin vaatia korvausta 40 vuotta kestäneestä vapaudenriistosta, häpäisystä, valhettelusta, mitätöinnistä ja persoonallisuuden pakko-muutosyrityksistä?

Eli, jos minua on tutkinut jonkinlainen Mattilan etsivä-porukka, niin pyydän heitä selittämään, miten heidän logiikkansa toimii.

Onko niin, että KAIKKI, mitä sanon, teen tai ajattelen, tulkitaan valheeksi, valheen yritykseksi tai joksikin muuksi, kuin mitä se on? Onko niin, että muille on selitetty minun olevan holhouksenalainen skitso tai klepto ja porukka vain yrittää laittaa uppiniskaisen siskotytön takaisin ruotuun? Ja kaiken kukkuraksi etsiessäni Topinkiusaan selityksiä minua vedätettiin ihan oikeasti hölmöilemään kuvailuissani? Tosin osa niistä oli tahallista provokaatiota minun puoleltani.

Katsokaas, kun se selittäisi minulle, miksi minulle naureskeltiin vuosikymmenet tyyliin: ihan kuin ajattelisin muuta kuin mitä puhun. Ja jos puhun viisaasti, sanotaan: ”Se on vain niin karismaattinen. Aina se tahtoo nousta muiden yläpuolelle. Eihän se edes itse ymmärrä, mitä puhuu.”

Ja totta kai, olen monesti puhunut ymmärtämättömästi – ehkä jonkin kirjan tai mielipidemuokkaajan innoittamana – mutta kyllä nekin aina lopulta selviävät ja kykenen vaihtamaan mielipidettäni.

- - -

Karin pendolino

Pendolino Pesosen, / pakoon kiitää, pantsu on / huristellut Helsinkiin / ja sieltä Israeliin. / Tuu, tuu, tuu. Tuuli käy Afekista.

Masa toi sielt' huumetta, / kibbutzien kuumetta, / Janakkalan sokerisiin / tehtaan rattaisiin. / Puu, puu, puu. Puutarha on tapetilla.

Poika joukko Otavan, / toimeentulon luonut on, / jossa raha omistajaa / vaihtaa ilman takarajaa. / Suu, suu, suu. Suuri on kaunista.

Siirtyi toimi laittomaan, / naisten kauppaan antoisaan, / sitä tietä loppumaan, / pääs' usko Jumalaan. / Juu, juu, juu. Juupeli nous' eduskuntaan.

Malmin taskuun livathi, / auton perään kilahti, / PikkuTopin rahapussi / voiton merkkeineen. / Kuu, kuu, kuu. Kuusi on tukkipuu.

Huuma jatkoi kulkuaan, / toimittajat huumettaan, / tiputteli sinne tänne / piinan lenkkeineen. / Huu, huu, huu. Huumasi kuolemaan.

Rahat rupes' loppumaan, / karit siirtyi vaatimaan, / tapaturmaa karmivaa / Riksun maisemiin. / Duu, duu, duu. Duuri on Hangossa.

Hessu rupes' johdattaan, / siskon sukua maksamaan, / Malmi-napsun kokonaan / peitteeks' varkauden. / Zuu, zuu, zuu. Zuumi on Savossa.

Kukka-Rouva nai majurin, / autoilija sai floristin, / Topin pikku rahat jaettiin, / MaMMePen kesken tasattiin. / Ruu, ruu, ruu. Ruusu on piikkinen.

Markut antoivat apuaan, / Raimot syytivät rahojaan, / jotta siskot aikanaan / joutuis' köyhiä piikomaan. / Sillä lailla saataisiin, / apuriksi hänet rattaisiin, / autokauppaan ja bisneksiin, / jotka hyssytellen peitettiin. / Nuu, nuu, nuu. Nuukuus on valttia.

Lopun saatte te arvata, / tieto sen on ratki karvasta, / sillä pendolino ajoi vaunuineen, / Vanajan kirkon luona onnettomuuteen. / Oon, oon, oon. Onnistunut herjalynkan ratkomaan.

>>>

13.5. Perjantai

Ami&isä -pantsutus on aika osuvaa. Olette te mahtaneet seurustella heidän kanssaan usein tai sitten olette joutuneet videoimaan Amin tapaa puhua aika paljon. Kalliiksi se semmoinen kai tulee?

Köpä? Onko hän Annan isoisä ja isä on Pohjolainen-Look? Miksi perhe on noin hajallaan ja miksi Anna-tyttö puhuttelee pappaa isäksi? Ellen saa tietää ihan oikeita henkilöllisyyksiä, teen Köpästä vehkalahtelaisen raviratojen piip-miehen. Upseeri-juottoloiden vakiasiakkaan. Totisesti hänessä on sellaista hiljaista atomivoimaa, joka saattaa räjähtää höyhenen syleilystä. Olen kyllä tarkistanut Köpättären ja Köpän autojen omistaja-tiedot, mutten ole varma, että ne ovat oikeita. Vaikuttaa liian selvältä johtolangalta, kun vertaa, miten mutkikas tämä pantsu-juttu on ollut.

TM? Osuinko tänään näkemään, kuka pantsuttaa Maria-Lookia? Eli alkuperäinen arvioni vuosi sitten olisi osunut kertakaikkiaan loistokkaasti kohdalleen!? Onko Mister M. Oulun PikkuTopin takana seissyt ToriKaveri? Napannut PikkuTopin rahapussin ja syyttänyt siitä minua, sillä torjuin Otavassa opiskellessani hevoshuijaus-vedätyksen ja pojat menettivät huijausrahat, joilla oli tarkoitus maksaa --- ehkä jokin pelivelka? Senkö takia se yksi poika hirtti itsensä? Oliko tarkoitus vedättää rahat omaisiltani, sillä minähän olin ihan köyhä? Vai oliko takana laukaalaisen lapsuusajan tuttavani älytys-yritys. Hänellä oli sellainen erikoinen huumorintaju.

M&M&P? Enonkoskelainen älytys-trioko?

Rouva Kukan puoliso? Upseeri, joka käytti jo 80-luvun  alussa venäläistä salaseuranta-tekniikkaa - esim. siellä rouva Kukan kukkapuodissa, jonka takia myyjä rouva ei uskaltanut puhua minulle mitään!? Oliko sekin arvioni oikea, että Mister Kukalla oli toinen perhe Venäjällä? Muistattehan, miten vihaisesti rinnetalon P. tuli mulkoilemaan minua, kun olin kirjoittanut ideasta "Kotikatuun"? No? Voikos se sitten olla niinkin paljon, että Mister Kukka on ollut KGB-mullikka ja sitä kautta saanut käsiinsä salaseuranta -tekniikkaa, vai onko Mister Kukka ollut suomalaisten vakooja NL:oon päin? Aika hyvä juoni kirjaani "Elämäni älyttämössä". Ihan oikeat, huippu-älykkäät vakoojat tarraavat otteensa tavalliseen työläistyttöön, luullen saavansa älytettyä tältä miljoonia. Mistähän ne olisivat löytyneet? Vai oliko tällainen "hän on salamiljonääri" -juoni jonkun koiranleuan liikkeelle laskema valhe, jotta saisin perääni nämä super-sankarit? Itse en ole koskaan kertonut olevani rikas, vaan päinvastoin painottanut köyhyyttäni. Jopa Hessulle.

Tuota noin? Kun Hessu tiukkasi, olenko "persaukinen", oliko hänen tarkoitus vihjata, että jos olen - mikä hänen olisi pitänyt tietää - niin silloin luultavasti olisin yrittänyt vakuutella olevani rikas ja suostuin johonkin hämärähommeliin, saadakseni vaivihkaa rahaa, jota väitin itselläni olevan. Sehän on noiden "auervaarojen" tehokkain tekniikka saada rahaa köyhiltä ihmisiltä.

Kirjoitan tätä tällai avoimesti, sillä arveluni on jo muuallakin tiedossa. En paljasta nyt mitään super-salaisuutta, vaan selvittelen henilöiden oikeita nimiä ja arvoja ja tavoitteita. En perää kenenkään rikoksia tai rehellisyyttä, vaan etsin ihmisten luonteita ja näille luonteille tyypillistä käyttäytymismallia.

Esimerkiksi ToriKaveri oli tyypillinen köyhä, nälkiintynyt nuorimies, jolla oli silmissä tavattoman päättäväinen katse. Ja ovela. Ja kova. Tai ei ehkä kova, vaan sulkeutunut >>> saattaisko olla niin, että ToriKaverikin oli älytettyy.... Voisin kuvitella, että hänen luonteellaan suoritettiin varkaus, josta syytettiin ulkopuolista, jota kohtaan ToriKaverilla itsellään tai tämän kaverilla - esim. Rouva Kukan puolisolla - oli jotain hampaankolossa. Varkaus juonittiin Mister Kukan selvitettäväksi, sillä upseerina hän oli tavallaan "viranomainen".

Kävikö lopulta niin, että Mister Kukan salaseuranta-toiminta meni niin pitkälle, että hän löysi ihan oikeita rikollisia - nimen omaan huumemaailmasta - ja Mister Kukka sai natsoja polettiinsa  poliisiltakin ja tätä kautta Mister Kukan toimivaltuuksia laajennettiin entisestään?

Millaista tekniikkaa Mister Kukka on käyttänyt? Venäläistä Pavlovin koira-tekniikkaako?

- - -

>>> ja vielä:

... koska se tuo Oili-Look pantomiinaa jatkuvasti hammaslääkäriä, niin tarkoittaako se, että minun pitäisi mennä täällä hampilekuriin, ettei joku toinen saisi tietää, mitä te olette hampailleni aiheuttaneet?

Torstaina 12.5.

Törnävä-trioko? Metsuri & toimittaja & puutarhuri.

Törnävä -trioko on ollut koko ajan neljäkymmentä vuotta PeräPekka? ToimittajaJanne kirjoitti kässäriä, puutarhuriHiltu ohjasi pantsun ja MetsuriVode suoritti  porukoineen pantsutuksen? Jossain vaiheessa Päivi ja Eva astuivat mukaan kässäristeiksi? Ja Hiltu-Irmeli-ES toimi hetken toimittajan naimapuuhamiehinä, heh, heh!!! >>> se olikin siis naimahommelit, joiden takia minut värvättiin ES:lle, eikä virhetyöläiseksi, vaikka se siltä vaikuttikin >>> vai nousiko tuo rooli sen takia, etten lähtenyt opettelemaan ESn oppeja?

Näin tarinaan tulisi järkeä! Oliko se sunnuntainen tanssiinkutsu voimistelusalille toimittajaJannen eka yritys päästä yhteyteen kanssani? Oliko sama mies Vihreävallankumous pelin Luonnonoikkujumala? Metsurin kohdalla eka yhteydenotto oli ehkä huuto ikkunan takaa: "Tuommone rimppakinttu. Kuka tommosta huoliskaa." Ja toinen Jyväskylä kaupungin toimiston ovella ja kolmas kahvilan pianon takana? Puutarhuri puolestaan huusi keskellä yötä sänkyni vierellä silmät tulenhehkuisina, ukkosen jylistessä ikkunan takana: "Nouse ylös siitä. Me hukumme! Hah, haa. Samassa veneessä ollaan!" Ja sitten tuli vielä pikkuHessu, joka yritti käydä pyllyyn kiinni pihapensaikon takana. Ja jossain vilahti ovesta ulos huippuälykkäät, täysin tunteettomat kaksoset.

Aika karmea alku nuoruudelle, eikö? Eihän niitä palikoita elämän rakentamiselle kovin paljoa ollut, eikä siitä paljoa tullut. Ehkä yksi tarina vain. Yksi vain.

Mutta hyvä Topinporukka, neuvokaa Hasun rouvaa, ettei huutele pillujuttujaan ovensa suussa. Jos te olette vanhan ihmisen yllyttäneet tuollai ilmaisemaan vihansa, niin kuinka monelle te olette sen saman opettaneet? Häpeä mummon huudoista kuuluu langettaa teidän päällenne.

Minä kirjoitin kyllä vähän samaa tyyliä sanoessani, että minulle tarjottiin munanhoitohommia elämäni varrella, mutta ne olivat miesten minulle tarjoamia juttuja. Yksi oli Ebenezer-kodissa Norjasen tarjoama munanhoitohomma eräälle venäläiselle halvaantuneelle vanhukselle, toinen oli Hämeenlinnassa MarkkuTopin tarjoama työ Toijalan myllärin munien hoidossa ja kolmas oli Tikkurilassa Kirstin yllyttäessä hoitelemaan toimittaja Kyöstin murmeleita.

Nuo kokemukset olivat muuten niitä, jotka ohjasivat ajattelemaan, että takana pitää olla sutiporukka tai vaimonvälitystoimisto. Ja koska noissa tarjokkaissa on ollut niin paljon sairaita - henkisesti tai ruumiillisesti - oletan, että sutiporukka palvelee nimen omaan sairaiden puolison etsimisjutuissa.

Voiko se pojat olla niin, että te yritätte saada sutitoimintaa lailliseksi sen takia, että kynnys kaupankäyntiin madaltuisi ja hankkeet kasvaisivat, eikä olisi iänikuinen rikossyyte-uhka päällä? Tuskin hanke myötätunnosta on voinut nousta, kun ottaa huomioon, miten sadistisesti olette minua kohdelleet, eikö? Ei myötätunto häviä jossain kohtaa ajattelussa, vaan pysyy samanlaisena kaikkien kohteiden osalla. Se, että te tunnette niin suurta myötätuntoa nimen omaan sairaiden seksijuttuja kohtaan, kertoo siitä, että toimijoina on sairaita ihmisiä, jotka tuntevat sairaan ihmisen kärsimykset, häpeät, puutteet ja toiveet. Ja tietysti siinä rinnalla toimivat rahamiehet, talousjohtajat.

No. Miettikääpä nyt tätä minuun kohdistunutta sutitoimintaa. Eikö se ole ollut pelkkää manipulointia, älytystä, herjaa ja mitätöintiä? Ja eikö käynytkin niin, että te päätitte, ketä kullekin meistä tarjoillaan pariksi? Ja eikö siinä käynytkin niin, että monet niistä parituksista epäonnistui? Tulos ei ollut sen parempi, kuin jos olisimme saaneet itse etsiä puolisomme. Luultavasti parempi olisi ollut niin, eikö?

Munanhommissa ei ollut muuta tarjolla, kuin pilanteko, jotta voitiin nauraa rätkättää kippurassa kun saatiin ikäneito hämilleen. Toivottavasti munanhoitotarjous helpotti teitä itseänne. Minusta se tuntui pahalta, enkä aio edelleenkään pokkuroida Paavojen ja Köpien takia.

Enkä muuten myöskään aio tutustua Lesbo-opettajan, joka tarpoo sauvajalkaa Metsätiellä ja yrittää kovasti olla ystävällinen keskustelija. Enkä siihen skitso-tyttöön, enkä XCP-Kyllikkiin enkä Hiltu-Lookiin enkä Huivi-Elviin, enkä Roolirouvaan, enkä Pipsaan jne. jne.

Katsokaas, kun ensin avataan tämä Topi-pantsutus, jotta voin olla varma kenen kanssa todella juttelen. Onko kyseessä Pirja vai Mirva vai Sirpa. Ette te itsekään suosuisi olemaan älytyksen kohteena, ettehän? Te ehkä toimisitte eri lailla kuin minä, mutta toistaiseksi en näe muuta keinoa kuin ehdoton torjunta niin kauan, kunnes Topi-pantsu on avattu.

Eikä auta edes hulluksi tituleeraaminen tai pantomiinaaminen. Ei edes sen pienen kassi-Elsan näkeminen peloita kohtalolla, joka saattaa olla minullakin edessä.

Katsokaas, kun minulla ei voi olla normaalia elämää, ennenkuin Topi-pantsutus on avattu ja selitetty myös minulle.

Kaikkein tärkein edellytys on, että te Topin-porukka, pyydätte äidiltäni julkisesti anteeksi, että käytitte hänen toivettaan ajaa minut hoito-alalle herjanne johtolankana. Kyllä vanha ihminen saa toivoa, vaikka toisen kuolemaa, mutta kyllä nuorempien pitää tajuta, missä rajat toteuttaa noita toiveita, kulkevat. Vanhaa, yksinkertaista ihmistä on äärettömän helppo älyttää, kuten Hasun rouvan monologi-tarjonta on osoittanut. Hän on valmis huutamaan tappo-uhkauksiaan ja vaatimaan miestään esiintymään Oulun PikkuTopina, vaikkei heillä ole edellytyksiä pitää puoliaan, jos minä kirjoittaisin heidän puheensa tänne blogiin.

Ja ennen kaikkea, ideoiko Heikki Anttila oman älytysjuttunsa ja vainouhkunsa päälleni siltä samalta pohjata, mitä oli kuullut Ailan kautta minulle tehdyn? Eli oliko Aila välikäsi Heikki Anttilaan päin pappisherjasta, jonka sain päälleni jossain vaiheessa. Ehkä vasta Ebenezerissä tai hieman aiemmin Jyväskylässä? Saattoikos se olla niin, että tämä nuoriso-ohjaaja Jyväskylässä oli se, joka lähti perääni Israeliin? Joku Lähetysseuraan kuuluva kumminkin, eikö?

Törnävä-triioon ei kuulunut uskista muutoin, kuin että Hiltu lauloi Oulun kirkkokuorossa. No? Sieltäkös se juttu sitten lähtikin myös uskisherjana? Kukkakauppa-upseeri -linkki tuli toimittajan ystävä-perheen kautta, vaiko? Vai oliko nuo Otavan hevoshuijausporukan ystäviä?

Jees, jees. Kymmenen pisteen kysymys: >>> jos olisin hakenut puutarhurikouluun jonnekin muualle kuin Kempeleeseen, niin olisko Hiltun porukka ollut silti perässäni vai olisikon päässyt rakentamaan elämääni rauhassa?

 

 

Keskiviikkona 11.5.

Laulut taitavat olla lauletut?

Onko herjalynkan takana ollut koko ajan Lähetysseurassa vaikuttava työntekijä tai peräti pappi? Se katsokaas selittäisi, miksi nämä tavis-papit tottelevat herjakiusan jatkajaa, eikä auta minua saamaan selville, mikä takan on? Ja se selittäisi myös, miksi poliisi tuntui olevan ymmällään, kun kävin pyytämässä apua.

Tuliko Hessu mukaan juttuun vankilassaolo-aikanaan? Mahdollisesti hän kävi juttelemassa jonkun papin kanssa Ryttylässä ollessaan ja sai vinkin, että joku papinketale kurmuttaa minua PikkuTopi-pantsun tai jonkin muun pantsun takia. Miten juoni juonittiin, en osaa selittää, sillä tiedän vain sen, mikä minua on kohdannut ja miten torjuin Hessun vedätyksen paperi- ja morsku-hommeleihin. Luulen kuitenkin, että aika lähelle olen päässyt, vaikkei kukaan ole oletuksiani vahvistanutkaan.

Mietin mahdollisuutta, että jotakin hämärähyssyä liittyi matkantekoon Saksanmaalle ja Sveitsiin Ailan kanssa. Rakentuuko Ailaan liittyvä vihaketju lenkillä: Oulu-Kuusan Vatia-Laukaa-Saksa-Kangasala-Enonkoski-Vuokatti?

Voikos se olla mahdollista, että tämä Lähetysseuran psyko-expertti lanseerasi tietojaan psykopatiasta herjalynkan osanottajille ja kävi jotenkin niin, että kaikki, mitä tein tai sanoin, tulkittiin psykoppaattisuudeksi, salaisuudeksi tai karismaattisuudeksi? Ja että pantsuilu on koko ajan ollut eräänlaista biblio-dramaa? Näytelty elävässä elämässä kaduilla, toreilla ja huoneissa.

Yksi hauska muisto liittyy juuri tuohon karismaattisuuteen. Kun kerran ihan oikein perustein ja ihan viisaasti osasin vastata eräälle ateistille kristinuskon perusteista ja inhimillisen elämän vaatimuksista, juttu kuunnellut pappi antoi kommentin: "jotkut ovat niin karismaattisia." Minä puolestani odotin, että koko seurue alkaa innokkaana keskustelemaan heittämistäni näkemyksistä ja väittämistä. Paljon älykkäämpiä ne muut olivat kuin minä, joten älyn puutteesta jutun pohtiminen ei ollut kiinni.

Mutta oliko niin, että tämän Lähetysseuran pantsu-papin mielipiteet minusta olivat olleet niin valheellisia ja hyvin perusteltuja, että kukaan ei osannut ajatella, että puhuin vain asiaa. En vedellyt hihastani ylilennokkaita, tuonpuoleisia ideoita.

Jos nyt on sitten niin, että OulunPikkuTopi on Lähetysseuran pappeja, toivon, että sieltä otetaan minuun yhteyttä ja selitetään herjalynkka, joka seurasi elämäni kaikkiin vaiheisiin. En aio ruveta pyytämään heiltä rukousapua ja tekemään karisma-kääntymystä. SE on heidän tehtävä omassa elämässään. Etenkin, koska oletan, että samanlaista kiusa-käännytystä on tehty muillekin. Niin taitavaa herjapantsuilu on ollut.

Ja niin taitamatonta sen tulkinta. Miettikääpä vain esimerkiksi:

- MarkkuTopi&Kyllikki ja Kervajoen upotuskuolema, MarkkuTopin Vallingrilli-pantsu, Ebenezer-kodin yölliset levysoitinvarkaudet ja "enkelikoputukset", munanhoito-hommelit

OK Topinpojat:

- seuraavaksi yritän aiheuttaa konkurssin auto- ja kuljetusalan yrittäjälle ja heidän rahoittajilleen. Niille kelta-paitaisille. Onko se niin, että keltapaitaiset ovat käsikassaroita ja autoilijat pääkonnia vai niin, että autoilijat ovat käsikassaroita ja rahoittaja pääkonna? Venäläis-muhvin käsikassara? 

- löydänkö herjalynkan osanottajat Oulun PikkuTopi-draaman toimijoista: näyttelijät, toimittajat, kukkakauppiaat, upseerit, lääkärit ja sosiaalialan työntekijät. >> oliko PikkuTopi näyttelijä, jonka tarkoitus oli viedä minut juuri sillä hetkellä esiintymislavalla esitettyyn sketsiin? Ehkä meidän oli määrä tanssia kohtalokas-tango teatterikatsojien edessä? 

Totisesti, totisesti. KOHTALON se PikkuTopi totisesti päälleen veti, sillä irti en päästä, ennen kuin juttu on avattu.

- Rauhan suuri osuus pantsuilussa? Johtuuko:

 1. Oulun PikkuTopi oli Rauhan sukua

 

2. Rauhan toimittaja-miehen halvaantuminen ja ennenaikainen kuolema liittyy jolloin lailla Ebenezer-pantsuiluun?

3. Rauhan asunnuolla Kat.nokalla tapahtui varkaus, jonka päälle en tiedä mitään, mutta siitä syytetään minua?

4. Kun Maarit onnistui juottamaan minulle elämäni AINOAN tosi huppelin, menin Rauhan luo yöksi. Siitäkö juontaa uhittelut, että olen alko-tyttö? Oliko Maarit ihan tarkoituksella juuri silloin juottanut minut huppeliin? Kenen toimesta? Mitä muuta Vironmatkallamme tapahtui sellaista, jossa olin uhri, en toimija pahuudessa?

5. Liittyikö päätymiseni puutarhakonsulteille jollain lailla Rauhaan? Mikä minun roolini olisi pitänyt siellä olla? Yrittikö joku opettaa juuri siellä minulle ajatusta, että "toiset ovat vaimoja ja toiset rakastajattaria!"?

- Hannu? Kostetaanko tässä sinun äitisi tekemää kalevalaisen kaulakorun varkautta minun äidiltäni?  Varkaudestaei koskaan äitiäsi syytetty, mutta tieto pääsi jotenkin ulkopuolisten tietoon. Nuori kun olit, katsoitko, että salaman sytyttämä tulipalo, joka tuhosi kotinne, oli Jumalan kosto äidillesi?

Kun sitten tulit uskoon, päätitkö toimia samoin? Päätit ruveta etsimään salasyntisiä ja epäiltyjä - mennen siinä jopa salaseurantaa käyttämään - jotta saatoit toimia kuten Jumala? Suorittaa hurjan koston, jos sait vihiä uhreista. Kävikö sinulle kuten juuri uskoon tulleille Neen Paholaisen kirjeopistossa": saatana päätti käyttää katkeroitunutta sydäntäsi kasvupohjana? Miten syvälle vajosit?" Sinäkö olit se, joka päätit käyttää Hessun autohuijari-liigaa minun manipuloimiseksi johonkin rikolliseen toimintaan? Oliko Hessulle valehdeltu, että olin varastanut OulunPikkuTopi-draaman Topilta huikean totovoiton ja NIITÄ rahoja Hessu metsästi? Oliko tällä juonella tarkoitus saada sotkettua minut rikolliseen toimintaan, jotta herjaprofetia Israelissa olisi toteutunut? Kuka oli perässäni Ebenezer-kodissa tehtailemassa varkauksia?

- Ebenezerissä törmäsin vaatimukseen siirtyä hoitohommiin. Norjanen oli palkannut minut hoitamaan piha-aluetta, mutta yhtäkkiä sain syytteen siitä, kun en rakenna ja uusi sitä. Mistään sellaisesta ei oltu edes sovittu. Kuka Norjasta kehoitti vaatimaan minulta enemmän, kuin vielä siihen aikaan edes kykenin? Saatikka, että toiminnalla olisi ollut edes rahaa siihen, sillä kohta kävi ilmi, että istutuksia ei saanut kastella niin paljoa kuin olisi tarvittu.

Pahin, mitä koin, oli tilanne, jossa venäläinen pappa-potilas oli älytetty vaatimaan, että minä vaihdan hänen katedrinsa. Pappa oli rivon iloinen, voidessaan säikäyttää minut vaatimuksellaan, mutta kieltäydyin kunniasta ja hajin avuksi hoitajan. Entä jos olisinkin yrittänyt vaihtaa sitä ja aiheuttanut pappa-paralle, kipua ja ehkä jopa jonkin vahingon? Tätä munien hoitamista vaati sittemin MarkkuTopi mylläri-tuttavalleen, vaiko?

Juuri tätä tämä uskis-porukka tässä herjalynkassa ei näytä ottavan huomioon. Heillä on niin kiire aiheuttaa minulle vaikeuksia ja vahinkoja, että niillä aiheutettu kärsimys muille ei näytä hetkauttavan uskis-porukkaa lainkaan. Ei Jumala ainakaan sellaisen takana voi olla, eihän?

Eräänä päivänä Eben-porukka halusi minut mukaansa kuolevia lapsia hoitavaan laitokseen. Oliko käynnin tarkoitus herättää minussa halu hoitaa ihmisiä? Eli oliko siellä ihminen, joka yritti totetuttaa äitini toivomusta kannustaa minua hoito-alalle, äidin omaan toive-ammattiin?

Tuliko teistä, Hannun porukka, kukaan ajatelleeksi, että minun luonteeni ja tempperamenttini olisi ollut katastrofaalinen siinä työssä? Minä olen suurpiirteinen ja huolimaton. Siitä huolimatta saatan jäädä välillä tutkimaan jotain yksityiskohtaa tuntikausiksi, kykenemättä huomioimaan, mitä ympärilläni tapahtuu. Ja kun otetaan vielä se mahdollisuus, että sama kiusa ja vahingonteko olisi seurannut perässäni hoitohommiinkin, kuinka monta ihmistä olisi menttänyt henkensä? Kuinka monta on menettänyt henkensä tämän Topi-kiusan seurauksena?

Suuri Rooli

Kuka uskoisi tarinaani? / Suurta teatteri-kokemustani? / Luulin meneväni ravintola-iltaan, / kanssa Paulan ja Hiltusen, / mutta jouduinkin mukaan pilkkaan, / Oulun teatteri-ihmisten.

Meidät vietiin käytävä-pöytään, / "sillä sali ihan täynnä on", / sanoi tarjoilija tehden työtään, / oli kiire sanoinkuvaamaton.

Vasta jälikäteen sain ma tietää, / oli suunitelma tällainen: / Olin tarjolla näytelmä-rooliin / "tanssikaveriksi taivaisiin". / Siellä uutta draamaa yleisölle luotiin, / uutta tunnelmaa kappaleisiin. / Oli tarkoitus mun Musta-heppa olla, / päätähtönen näytännön, / jossa Topi tansiin ohjais' suoraan esiintymislavan edustaan. / Siinä tanssisimme rooli-luokkaan / "huippuhilpeä" ja "kauhuisaan".

Mutta testiä en läpäissyt lainkaan, / sillä aavistin: "taas narrattiin". / Minä kotiin läksin kiirehintaan, / siellä ystävyyttä ihmeteltiin.

Draama-muistoa muistelen illoin, / roolirouvia tarkastelleen. / Draaman vastuuta pääsenkö milloin, / esiintuomaan ja arvostellen, / draaman vaikutusta nurjaa silloin, / kun luottamus tuhotaan naureskellen.

Balladi Pantsuista

Minä olen pikkusisko Oksasen perheen / sekä doping-aine erheen / että pantsutiimi-vermeen. / Minä olen morsmaikku HessuTopi-perheen / sekä MarkkuTopi erheen / että PikkuTopi -vermeen. / Ja kuljen kohti pila-soolon satamaa.

Päivi oli taitava kirjoittamaan / Jussi ohjailemaan / Kari pantomiinaamaan. / Nuoret lähti onneaan tavoittamaan / suureen maailmaan / luokse pantomiinimaan. / Luoden älytyksen upo-uutta historiaa.

Vaimo-sota heti aluks' kiivaaksi muuttui, / sisko toisilleen suuttui / ja kun veljessopu puuttui, / Pantsu-pappa vapaana pääs' ohjailemaan. / Toimittaja näyttämölle rooliinsa luutui, / katukivikkoon kaatui, / jaloistansa halvaantui, / naimakauppiaaksi lopultansa ohjautui.

Ievan kautta Eija-tyttö miehensä sai, / hän näin Toivonsa nai, / on onnellinen kai. / Ievan kautta vaimokauppa kiivaana käy, / ei huolenhäivää näy, / ei Ivan täällä käy, / hän tuotteensa vain kuskaa raja-tuntumaan.

Metsätiellä Pantsu-päivä iltaan jo käy / ei irtopäitä näyt / kaikki elossa käy. / Huumenuoret kylätiellä toikkaroi / Sulot kompuroi / Paavot keikaroi. / Velmun luona Punamummu riemumiellä ilakoi.

Topi-pantsukka

Mull' on paljon tarinoita, / mutt' ei leivän päälle voita, / jollei hyvä Onni koita, / tuuri vaivaisten.

Kylvin kyllä perunoita, / mutta Kusti kylvää noita, / pikkuisia palleroita, / myyrän poikasten.

Suurin myyrä-pullukoista, / Pipsa nimeltään on noista, / surman suuren olioista, / joukost' pantsujen.

Sulon pullo-pulinoita, / kiroja ja jupinoita, / tarjoillaan kuin kuvioita, / Suuren Kuvaston.

Yksi kerta mulle riitti, / juoda niin ett' Alko kiitti, / silloin älytyksen sviitti, / oli Maaritin.

Miksi Maarit halus' moista, / häpäisyä juomaloista, / viinistä ja kolpakoista, / sen kun tietäisin.

Ehkä liittyi häpsy vähän, / yritykseen saada tämä / elämäni päälle läjän / vale-everstin.

Sanoa voin silti noista, / everstien juottoloista: / kokemus ol' opettava, / sanankäyttöön opastava, / iloks' yksisilmäisten.

Oodi Paavolle 

Paavo hiekkalaatikolla / korvas' kuusen nurmikolla, / vaikka talvipakkasella, / lunta kertyy kannen päälle / kinos kaksimetrinen.

Hiekkaa ei saa liukkahalla / kelillä niin vaivaisella, / mutta voimme muistatella, / miten hauskaa kesäsäällä, / ol' temppu hektinen.

Sisko joutuu koko kesän / näkemään tuon roskapesän, / jossa reikä ammottava, / on kuin hornan kita kova, / musta, kiukkuinen.

Jospa Luoja antais' Paavon, / löytää onnen luona Vuokon, / joka Paavon iloon ohjais' / sallis' rakkauden, joka myöskin kohtais' / kuuusentainta tomeraa, / joka yksinäisnä koettaa / roskain seinää koristaa.

Jopa Paavo poikinensa, / hyötyis' oksistansa kerran, / sillä happea sen verran / hänkin hengittää.

Kaksinkertaine harha

Kofeniini-paukku korvissaan / tyrmäystippa-liemi suonissaan / suuntasi hän suoraa tietä keskustaan, / Vallingrilli dramatisointi-pantsukkaan.

---- Markku-pappa luona grillin / odotteli, että mielin, / huumatuin ja oudoin kielin, / kertoisi hän mistä pussin / rahaa täynnä löytäisin.

---- Mutta pantsu pyllähti, / sillä muisto yllätti. / Markku-pappa muistutti / Pelimiestä hauskasti. / Yhteenotto nauratti, / joten yrittää toki kannatti.

Rahapussi-varkaus muistoissaan, / joutui Pappa matkaa jatkamaan. / Harhateile joutui pappa kulkeissaan, / syyllistä kun etsiskeli vastaamaan, / pussin var-var-var-var varkaudestaan.

Markku-pappa pysähtyi nyt miettimään; / Liekö harhaa sillä itsellä mielessään, / joka laittoi pussiansa metsästämään?

Harhan vuoksi toinen joutui kestämään / tuskan täyttä elämää ja kysymään: / "Miksi mua estetähän elämään? / Harhautetaan vain häpeään ja ikävään. / Kuka tästä lopultansa hyötyykään?

 

Näinkö?

Enonkoskelta sai Hessu voiton makoisan, / hän velkaa jäi lautakaupat sekä miljoonan. / Kun Enonkosken Make joutui vaikeuksiin, / hän Hessun kutsui avuksensa älytyksiin.

Hessu suhteillansa autokaupan konkariin sekä / venäläisen lohikaupan trokariin, / aikoi vedättää minut autovarkauksiin, / Hälle luvattiin: / Niillä rahoila sun kaikki velat kuitattiin.

Kun Hessun juttu raukes torjuntaani raivoisaan, / alkoi kiusa jyristellä junamiesten sopukkaan / ja pääsin hevosmiesten dopin-porukkaan, / jonka majaa rakennettiin koulu-Kopukkaan.

Kun turvaan huijareilta sin mä Idan miljoonat, / oli kiitoksena syytökset ja mitätöinnit biljoonat. / Nous' rakentaja-poppoo taasen jahtaamaan, / kai rahojani luuli pääsevänsä lahtaamaan.

Kun irti pääsin vainoojasta häpäisten, / papan pikkuisen, / sekä ihmetellen: / miks' jatkuvasti mua kiertää sarja joukkopetosten?

Ketä luostarinne toiminta tuoll' palveli / kun sieltä kaikki pois minut hätisteli? / Eikö rooli siskosena luostarin / olis' palvellut Topi-kiusan kulissin? / Vai nousko pelko ehkä kaihertamaan, / että korvaukset joudutte te maksamaan, / sillä herjaa elämää on runnellut, / monen hengenlähdön kaiketi myös vaatinut.

Ehkä historia joskus vielä paljastaa, / kenet rahamiehet kulikseinsa valjastaa, / käsikassaroikseen nöyrimmiksi ohjastaa.

 

Helena?

Vasta luostarissa opin huomaamaan. / On ihmisellä tuhat roolia kohtalossaan. / Oli Helenalla luonne hyvän näyttelijän, / joten rooliks' sai hän super-rouvan sekä emännän. / Hän yritti myös osaa hyvän ystävän, / mutt' törmäs' ihmetyksiin vakaan epäilijän.

Yks' Helena ol' laulaja osas' mummun sen, / mi lauloi laulun kunniaksi pelargonien. / Ol' Helena myös roolissa tuon matonkutojan, / jok' virkaa teki sairaan vajaamielishoitajan.

Loi Helena myös uraa roolis' Evan sisaren, / jok' joutunut ol' valtaan alkoholi-hirmuisen. / Oli Helenaa ja Elinaa ja pikku-Mariaa / ja kyläs' kävi myöskin pari näyttelijää.

En häkeltynyt arvokkaista vieraista, / sillä palvellut oon jopa kaupunginjohtajaa Viipurista. / Näen Helenoita kaduillamme päivittäin, mutt' rooli heillä vaihtunut on edessäin.

Ol' näyttelijä Helenamme verraton, / mutt' ohjaajana aivan ylittämätön.

Kellojen sanoma

Kirkonkellot ohjaa, / luokse koivikon. / Siellä Jeesus kerran, / tutuks' tullut on.

Kuolemallaan nosti, / uuteen elämään. / Ihmiskunnan osti, / Luojaa etsimään.

Toiset löytää Herran, / luona alttarin. / Siellä laulla kerran, / kansa psalttarin.

Salaisuus on tässä: Yksinäisyys kutsuu, / sitä etsijää, / joka ihmisissä, / joutui pettymään.

Pilkka, iva herja, / ei voi käännyttää / luokse Armon Herran, / vaan työ tyhjäks' jää.

Kirkonpenkki tyhjä, / niiltä osin on, / mistä ihmisryhmä, / pilkattu pois on.

Luojan rakentama, / metsäkirkko on. / Kevään kaunistama, / on alttar' koivikon. / Leskenlehti kukkii, / vuokkoin meri on / taivaan kuvastama: / niin kaunis luonto on.

 

- - -

KUUKAUDEN TASEET: Huhtikuu:

Asumistuki 218,38 euroa ja Sossun tuki yli 600 euroa

Vuokra 232,80 euroa ja sähkölasku 328,29 euroa.

Käteen jäävä osuus: yli 300 euroa

Lisäksi tuli huomautus, että jollen suostu mielenterveyssyitä hoitoon ohjaukseen ja työkyvyttömyyseläkkeen hakuun tuki lasketaan 40 prosentilla. Tiukille menee, vai mitä Topi?

 - - - -

Mää tuun vainoon sua läpi elämän. Mää tuun tuhoon sut. Mää tuun häpäseen sut niin, ett’ koko Suomi nauraa, perkeleen saatanan huora. Ja mää tuun nauraan sun kärsimyksilles

olivat Heikki Anttilan viimeiset sanat minulle, ennen kuin hän siirtyi vainoamaan “maan alle”. Liekö se ollut sitä Pikku Vainokaisen kiusaa, jota kukkanikin ovat saaneet kärsiä? Tälläkin hetkellä?

- - -

26.4. Tiistaina

Neiti Siskon tutkimuksia:

Toinen pääsiäispäivä valkeni auringon myötä lämpimäksi kevätaamuksi. Hiltu-Look touhusi kottareiden kanssa B-talon pihalla ja Poika Nurkkala nikkaroi Nurkkalan pihalla kasvilavaa. Hasun perhe raaputteli haravalla talon nurkkia ja minä katkoin suikeroalpin pistokkaita veteen juurrutettavaksi.

Kello kymmenen kirkonkello kumahti pari kertaa. Piha tyhjeni. Vain Nurkkalan Poika jäi nikkaroimaan, jonka takia odottelin, että kun istahdan pihaovelleni juomaan kahvia ja lukemaan, Sulon ovi aukeaa ja Sulolla alkaa pyöriä äänite "Sulon räkäisimmät kiroukset". Mutta Sulon ovi pysyi kiinni. Edes yhtään "vauva-äänitettä" ei huristellut asuntoni ohi.

Hiljaisuudessa oli hyvä lukea Sherlockin seikkailuja. Olin juuri lopettanut tarinan "Kadonnut sulhasmies", kun mieleeni tulvahti Sherlockmainen kylmäpäinen päättely-kehitelmä.

Mietin, että koska oletan huoneessani olevan erittäin tarkan salaseuranta-laitteiston, voisin vähän vedättää salaseuraajia. Samalla saisin todisteita salaseurannasta.

Päätin ruveta kirjoittamaan luonnosta tämän viikon blogi-juttujeni pohjaksi. Aiheeksi valitsin tosi räväkän syyttelyn omaisiani vastaan. Ajattelin nääs, että salaseuraajat ilman muuta kävisivät lukemassa tekstini sillä aikaa kun lähden lenkille, jonka ansiosta pääsisin jujulle, mitä tarinointini aiheuttaa pantsu-tiimiläisissä.

Oletin, että salaseurannasta voisi huolehtia naapurini, jotka ovat käsittämättömän osuvasti aina paikalla siellä, missä minäkin. Läksin siis toiveikkaana lenkille kameran ja näytepussin kanssa. Päätin keräillä leskenlehden kukkia ja näytteitä kasveista.

Lusintielle asti päästyäni tuntui, että nyt alkaa tapahtua. Velmun Pikkuprutku pöristeli ärhäkkäänä ohitseni ja mieleeni pisti, että noinkohan se oli jonkinlainen tarkistus, missä saakka olen menossa.

Päästyäni lähelle Laiduntien risteystä, totesin sen kohdalla Punapukuisen naisen nojailevan pyöräänsä. Sinipukuinen mies ajeli Laiduntieltä naisen vierelle hypäten pyörältään seisomaan keskelle maantietä. Mies vilkaisi minua, horjahti ja oli vähällä kaatua pyöränsä päälle. Viime tingassa hän sai pyörästään otteen, nousi pystyyn ja sipaisi lippalakkiaan sillä seurauksella, että lakki kellahti korvalliselle. Mies taiteili pyöränsä vartaloaan vasten, oikaisi lippiksensa ja tallusteli tien reunalle naisen eteen seisomaan.

Ohittaessani pariskuntaa totesin Punapuvun pitävän kännykkää korvallaan. Juuri kun kuljin ohi, kuulin lauseet: "Tyttö valehtelloo. Ei sitä piä uskoa yhtään. Tyttö valehtelloo."

"Heureka! Pantsu-tiimiläisiä" huudahtelin mielessäni.  Puna- ja sinipuku jäivät seisomaan Laiduntien risteykseen hiljaisina minun köpötellessä eteenpäin. Päätin seurata pariskuntaa mutkan takaa. Jäin tähtäilemään kamerallani järveä ja toisella silmällä seurailin, mitä pariskunta tekevät. Hetken näytti, että Sinipuku lähtee takaisin Laiduntielle, mutta juuri päästyään sen päähän, hän kääntyi takaisin Punapuvun luo ja he lähtivät polkemaan minua kohti.

Odottelin, että Pantsu-pariskunta pääse lähelleni ja kun he saapuivat kameran linssin oikeaan laitaan, näppäsin kuvan. Toisella silmällä seurailin, kun pariskunta oli päässyt ohitseni, jonka jälkeen laskin kamerani lepoasentoon ja jatkoin matkaani mietiskellen.

 Käännyin ajatuksissani Tenniskentän tielle. Muistin kohta, että kompostikasassa järven rannalla kasvoi viime syksynä villiviinin taimi. Oli ressukka tullut sinne haravointijätteen kanssa. Päätin hakea siitä pistokkaan koristamaan omaa pihaani, mutta lehtijätettä oli tuotu lisää niin paljon, että taimi oli hautautunut kompostimassan alle. Samassa kuulin tieltä puhetta. Kurkistin puiden runkojen välistä. Tiellä tulla taapersi Velmu työntäen Punamummua pyörätuolissa.

"Lisää Pantsutiimiläisiä" huudahdin mielessäni ja läksin kävelemään rantanurmikolle, palaten tielle vasta, kun Velmu oli työntänyt punamummun tien päätyyn. Samalla huomasin Marja-Lookin tulevan rannasta leskenlehtikumppu käsissään. Marja-Look nauroi iloisesti, mutta päätin kävellä eteenpäin häntä huomiomatta. En kuitenkaan olisi osannut puhua hänelle luontevasti.

Jatkoin matkaani yhä syvemmissä mietteissä. Hetken kuluttua taakseni vilkaistessani totesin Velmun työntävän Punamummua perässäni melkoista jukuria ja Marja-Look seurasi vierellä iloinen virne suupielessä.

 
Siirryin nurmialueelle keräämään leskenlehtiä, antaen kolmikolle tilaa mennä ohi. Matonpesupaikan tuolla puolen palasin kävelytielle Pansu-tiimin perään.
Velmu hermostui. Hän alkoi laulaa jotain tanssisävelmää ja tosi hyvin lauloikin. Saattaa olla entisajan tangorinssi. Sherlockmaisesti ajattelin, että Velmu taitaa olla luonne, joka alkaa laulaa hermostuttuaan. Pari metriä kuljettuamme Velmu esitteli meille kaunista valkoista taloa sanoen: ”Ln Paavo on sen ihan ite rakentanut. Omin käsin, joo”. Katselimme hetken Paavon taloa ihaillen, kävellen samalla koko ajan eteenpäin. Pysähtelimme sitten, pyörimme jalkojemme ympärillä, katselimme maisemia ja jatkoimme taas matkaa. Minä ja Pantsu-tiimi.
 
Lähellä koskikivikkoa Marja-Look esitteli meille sen kauneutta. Kosken valkoharjaisina kuohuva vesi oli niin kaunis, että jättäydyin jälkeen ottaakseni koskesta muutaman valokuvan. Pansu-tiimi kääntyi koskenranta-kävelytielle, jonka takia päätin kulkea maantietä pitkin. Hiltu-Look hurautti ohi autollaan. 
Kyttäsin Pantu-tiimin kulkua kunnes he hävisivät Koskipirtin taakse ja sitten jäin leikkimään kuurupiiloa. Odottelin, kunnes Punamummun jalat tulevat näkyviin kulman takaa. Sitä mukaa, kun pyörätuolin jalkaosa tuli esille, minä siirryin edemmäs talon nurkan taakse.
 
Näin piilotellen päästin Pantsu-tiimin nousemaan maantielle. Siiryin Koskipirtin taakse tiirailemaan mahdollisuutta, nousevatko he kirkon parkkipaikalle, jossa heitä odottaa auto vai jatkavatko he Salen mäkeen.
Ja Salen mäkeen he painelivat. Pysähtelivät ja katselivat ympärilleen. Kurkkivat ja tähyilivät, mitä lienevät tähyilleetkään.
 
Kun Punamummu oli työnnetty lähelle Salen tienristeystä, päätin pistää vauhtia jalkoihini. Hehän olisivat voineet nousta Salen pihassa autoon ja minä olisin saattanut rekisterinumeron perusteella päästä selville, keitä he olivat.
 
Mutta ei. Pantsu-tiimi kyllä hidasteli hetken Salen luona, mutta pihaan he eivät kääntyneet. Sen sijaan näin Punapuvun pyöräilevän Salen pihasta Kukkakaupan pihaan.
”Koko Konkkaronkkako vastassa” ajattelin ja lisäsin vauhtia. Salen tienristeyksen lähelle päästyäni takaani huristeli sininen JGR-auto ja kurvasi ruusupensaiden takaa Salen pihaan. Auto pysähtyi nokka minuun päin. Kuski huitaisi kädellään, kuin ilmaisten: ”Tuossa se Paska on. Voi helvetti” ja samassa auto kaasutti, hurahtaen viivani ohitseni alamäkeen.
 
Mietin hetken olisiko Punamummu pitänyt laittaa siihen autoon? Jatkoin näissä mietteissäni eteenpäin, todeten Köpän ja Annan odottelevan Salen pihaan menevän tien vierellä. Mitä lie odotelleetkin, mutta Köpän ilmeet olivat puhuttelevat kun hän katseli Pantsu-tiimin etenemistä, minun tuloani ja taas Patsu-tiimiläisiä silmäillesssän. Turha kai mainita, mitä Köpän ilmeet kertoivat. Ja Annan vihainen tuijotus oli kyllä näkemisen arvoinen. Tuntui, että epäilykseni saivat todisteen.
 
Ohitin Köpän ja Annan miettien elämän monimutkaisuutta ja tarkkaillen Pantsu-tiimin etenemistä. Se näytti kääntyvän Metsätielle. Siellä minua odottaisi vaikeuksia, sillä mahdollista olisi, että tiimi menisi vanhainkotiin, enkä pystyisi norkoilemaan tienvierellä niin kauan, että näkisin, millä autolla Velmu naisineen lähtisi pois.
 
He jatkoivat kuitenkin kohti mäkeä, rivitalo-rivistöjä. Kiiruhdin perään, jotta näkisin, mihin taloon ja huoneistoon he änkeytyvät. Onneni tuntui olevan myötä, sillä tiimiläiset painelivat heti ensimmäiseen vasemmanpuoleiseen taloon. Ohittaessani sen Punamummua työnnettiin kakkosasuntoon. Uteliaisuuteni nujersi häpeäntunteen seuraamisestani sekä luontaisen arkuuteni ja jäin seisoskelemaan taloyhtiön autokatoksen taakse. Kuuntelin puheääniä pihasta ja odottelin.
 
Vitostalon pihasta tunnuttiin seurailevan seuraamistani, mutta en antanut periksi. Kurkistelin autokatoksen takaa pihan tapahtumia. Hämmästykseni nostatti kulmakarvojani kun totesin Punamummua työnnettävän takaisin kohti Metsätietä.
 
Siirryin toiselle puolelle tietä. Tulin samalla Pantsutiimiläisten näkyville, jolloin he kurvasivat takaisin taloa kohti, työnnellen Punamummua nyt asunto kolmoseen.
 
Koska en ole nopeaälyinen, en keksinyt muuta kuin laahustaa kameraa näpräillen mäkeä alas päin. Hetken kuluttua totesin Pantsu-tiimin tekevän samoin. Nyt he seurasivat minua!
 
Köpä käveli lapsineen mäen alla meitä kohti jääteloä mutustellen. Köpän ilmeet olivat taas kullanarvoiset omille arvioinneilleni. Pysähdyin Rinnetien risteykseen ja kuin tilauksesta Punapuku kaahasi pyörällä editseni, jatkaen Rinnetietä pitkin metsän siimekseen.
 
Velmu pyöritti Punamummun Marja-Look kintereillään vanhainkodin pääovelle. Minä siirryin tiirailemaan tilannetta pakkarin takaa. Ovella tiimiläisiä tuli vastaan Nainen. He tuntuivat juttelevan ajan jos toisenkin, päätyen lopulta tulokseen, että Punamummu siirretään sisälle vanhainkotiin.
 
Koska arvelin, että juttu oli harhautus, kävelin kameraani näpräillen Ykkösen vajan taakse, mutkaan, josta oli hyvä seurailla vanhainkoidin pihan tapahtumia. Kulkiessani otin ylös autojen rekkarit, jos vaikka olisin nähnyt Velmun nousevan niistä johonkin.
 
Odotusta kesti vain hetki. Uskokaa tai älkää, mutta kohta Marja-Look tuli ulos työntäen pyörätuolissa Keltamummua. Saattoi toki olla, että Marja-Look oli vain lainannut vaatteensa hoitsulle ja että mummukin oli eri mummu. Sain heistä tosi hyvän kuvan, ellei filmiä tuhoata ennen sen kehittämistä. Voin nyt verrata näköisyyksiä Punamummuun ja Marja-Lookiin, josta otin kuvan matonpesupaikan luona.
 
No. Aavistelin, että minun odotettiin lähtevän Keltamummun perään, mutta koska niin oletettiin, jäin odottelemaan pihan tapahtumia. Kohta sieltä tulikin Velmu ulos. Hän tiiraili oikeaan ja vasempaan ja taas oikeaan ja taas vasempaan ja lähti lopulta kävelemään minua kohti sen näköisenä, että kohta hän kysyy minulta, minne se näyttelijä-porukka meni.
 
Koska en halua olla mukana Velmun pantomiinissa läksin kävelemään Salelle ostaakseni uuden kahvipaketin, miettien, laitettiinko Punamummo E-autoon, joka oli aiemmin pörhältänyt pihaan vihainen pariskunta etuistuimilla.
 
--- katsokaas - - - tosiaan, kun niiden kahvien kanssa käy aina siten, että jos paketti jää pitkäksi aikaa pöydälleni, kahvi alkaa polttaa ikeniä. Olen sen takia, jättänyt kahvin käyttämättä ja siirtänyt paketin loppukahveineen pakastimeen, josta voi ottaa näytteitä, jos ilmenee, että oletukseni ovat olleet oikeita. Eli että minulle juotetaan hammaspeikkohuumetta kahvin seassa.
 
Mutta vielä tuosta Velmu-pantsusta.
 
Palattuani kotiin hoitelin hetken pihakasvejani. Naapuritalossa – siinä kun oletan olevan Suuren Salaisuuden – hurahti auto käyntiin. Se lähti tulemaan meidän taloa kohti ja kohti puiden lomasta pilkistikin tuttu valko-sininen auto.
 
Poliisihan se sieltä hurruutteli. Arvaatte varmaan, keitä minä ajattelin sen sisällä olevan.
 

 

19.-20.4. Tiistaina

Oulun Pikku Topi? Kuka hän oli?

Paskottajako? Lääkäri, joka menetti lääkärinoikeutensa hetkeksi "veneluun murtumani" takia, sillä asia paljastui jo Oulussa hetkellä, jolloin kävin tarkastuksessa, jonka seurauksena käsi kipsattiin olkapäätä myöten. Vaimoko on Pipsa? Sairaanhoitaja? Senkö takia koston teemana on ollut kolmekymmentä vuotta "ja sinustahan ei tule puutarhuria, vaan siivooja" ja herjalynkkaan on liittynyt paljon terveydentilan ruhjontaa (tissinmurskaus, silmänpuhkomis-yritys W:lla, hampaiden tuhoaminen huumeilla?, erittäin taitava manipulointi jne.)

Tarinahan todella voisi olla dekkarimainen sukujen Peura ja Anttonen sukupolvien välinen kiista paremmuudesta!!!

Tällöin Paskottajan sukuun voisin laittaa herjalynkassa olleet henkilöt kuten: HessuTara - SeijaAnneli - TuijaV - TuulaK - rakennusinssiX -  ja VT jne.

Pipsan sukuun laittaisin ketjun: Savolainen - Anttonen - Peurasuvun sairaanhoitaja (tissinmurskaaja) - ja niin edelleen (tulee kunnianloukkaussyyte, jos jatkan).

Oikea Drakula-tarina! Vertahyytävä, tosipohjainen kosto-draama valtaa tavoittelevien sukujen sisällä. Teemana: kummassa on paremmat papit / kummassa on paremmat rak.inssit / kummassa on paremmat maanviljelijät / kummassa on mielenkiintoisimmat hullut   >>>  heh, heh, tästäpä teema minun mielenterveyteni ruhjontaan. Jos minusta tulee lopulta skitso, toivon, että tutkitaan, miten herjalynkan lääkärin toiminta siihen vaikutti. Olisiko mielenterveys rampautunut ilman herjalääkäriä?

Kuinka monelle hän on käyttänyt samoja menetelmiä tuhoisin / menestyksekkäin seurauksin. Urheilussa mielen manipulointi on saattanut saada turbo-menestyjiä aikaan, mutta miten heidän mielenterveytensä on kehittynyt? Kuinka moni tuhoutui masennukseen, juoppouteen, verkostomarkkinoinnin velkakierteisiin ja niin edelleen?

Toimittajat ja teatterilaiset nousisivat tässä skenaariossa Pipsan sukuhaarasta, joka laajeni vuosikymmenen myötä Paskottajan sukuhaaraan. EvaP ja PäiviJ voisivat olla Pipsan sukuhaarasta ja EeroE sekä kumppanit Paskottajan sukuhaarasta.

TAI:  

1.   Metsätalousinsinööri, joka vaikutti Laukaassa ja lähti etsimään naesta teatterilaisten avulla Oulusta ja jossa minä jouduin Paulan ja Hiltun sekä Kukka Rouva Pn omaisten avulla hänen tielleen. Metsäinssiltä oli sovittu varastettavaksi rahapussi torilla ja juttu maksatettiin veljelläni, joka halusi pelastaa maineeni >>> pitsteet veljelle,siis.

Mutta kohta veljeni älytettiinkin järjestämään kiusa, jonka avulla minut yritettiin sotkea  ja savustaa - - -  mihin?

Rakennusinsinöörien dopingaine-salakuljetukseen? Missään tapauksessa kyseessä ei ole voinut olla kovin rikollinen toiminta, sillä omaiseni eivät ole rikollista ihmissorttia. Juttu olisi mieluummin voinut mennä niin, että joku heistä joutui vaikeuksiin ja sitä kautta kiristyksen alla ja muut menivät tukemaan jollain salakähmäisellä tavalla, etteivät kulissit olisi likaantuneet. Koska doping-aine (ihmis- tai hevos-) salakaupan järjestää joku hieman korkeammalla oleva yhteiskunnan Tukipylväs, tavalliset maalaiset eivät katso tekevänsä minkäänlaista rikosta toimintaan osallistuessaan. Lisäksi toiminta on lähes idiootti-turvallista, sillä Tukipylväät eivät sorru. Ensin sortuvat seinät ja katto.

Sala-juttuun osallistuivat douppaus-lääkärit, joiden ammattitaitoa on käytetty hyväksi kurmutuksessa, jonka kourissa on rimpuillut. Pystyykö sitä koskaan saamaan selville?

Jostain tuolta olisi voinut lähteä rakentumaan "viharengas" ympärilleni, josta AH mainitsi. Ehkä siten, että torjuin yritykset joutua itse sotkeutuneeksi salakuljetusjuttuun. Ehkä Sala-juttu lähti liikkeelle nimen omaan puutarha-alan yhteyksieni kautta. Sieltä Virosta päin. Vai Latviasta? Vai Urban-kurssilta?

2.   Tai Oulun Pikku Topi oli Musiikkitaiteilija, joka voitti totovoiton luukulla, jossa minä möin lippuja, joten hän halusi tutustua "onnettareensa". Taiteilijan toimittaja- teatteri -ystävät keksivät teatterikäytävä-draaman, jonka avulla kohtaamista ei tarvinnut viedä julkiseen ravintolaan ja näin vältettiin ongelma, jonka aiheutti nuorukaisen ala-ikäisyys. Eli siis minua vedätetettiin ala-ikäiseen lapseen.

Juttu pohjautui eräänlaiseen huumorintajuun, vai mitenkäs se sanottaisiin kauniisti.

 3. Oulun Pikku Topi oli jotain muuta, kuitenkin niin, että tarina nousi Otavan hevoshuijaus -yrityksestä tai laukaalaisesta rakennus- ja autoilualan ammattilaisista.

Liittyikö siihen myös Paulan mainitsema sutenööritoiminta? Miksi Paula muuten sitä mainosti minulle? Yrittikö hän YLLYTTÄÄ etsimään yhteyksiä sutimiehiin? Olivatko Sutimiehet Rouva Kukan sukulaisia? Kuka käytti Oulun Sutimiesten palveluksia omassa tuttavapiirissäni?

Voikos se olla ollutkin noin?!?!? 

Joku pyrki tutustumaan minuun Oulun Sutiporukan avulla?!?!? Haluttiinko ehkä opettaa suttaushommeleita ja kasvattaa aikuiseksi naiseksi? Mutta eihän se aikuisuuden merkki ole, eihän? Aikuisuushan on jotain psyykkistä. Jotain, mikä liittyy elämänhallintaan, kokonaisuuksien näkemiseen, omien kykyjen täydelliseen hyödyntämiseen ja niin edelleen, aina vastuun kantamiseen saakka.

4. Oulun Pikku Topi ei missään nimessä ole Herra Hasu, vaikka
Rouva esitti niin vaikuttavan "kaolan katkasu ja huora" -monologin viime kesänä keittiön ikkunan takana. Älköön siis kukaan Väärä Pikku Topi tulko esiintymään Roolihahmona pelastaakseen oikean Pikku Topin maineen. Seuraavat nimet vedän aitoina blogiteksteihin.

 

18.4. Maanantaina

Pettynyt Anne-look -pantominointi? Haluttiinko viestittää, että pantomiinin takana on EP-porukka? Loviisan - Haminan seudulta, kuten Köpä I:n murre paljasti jo vuosi sitten, mutta luovuin ajatuksesta, koska en löytänyt mitään yhteyttä itseeni. Paitsi tietenkin sen pappi-linkin. Heh, heh. Taas kerran. Pappeja kurmutetaan nyt oikein olan takaa.

Tuota, tuota. Saanko heittää oletuksen, ettän kohdallani kyseessä ei ollutkaan teho-aina -kauppiaat, vaan maahantuojat. Rahoittajat?

Olisiko minulla ollut mahdollisuus päästä myyntirenkaaseen, mikäli olisin hyväksynyt työttömyyden osaksi itseäni ja ottanut vastaan mitä työtä tahansa? Kuten AP vaati. Olisiko minut värvätty doping-aineiden myyntirenkaaseen? Kuinka moni verkostomarkkinointi-tuttavistani on siinä jo? Senkä takia minusta yritettiin tehdä verkostomarkkinoijaakin? Tutustuin internetissä verkostokaupan epäkohtiin ja kieltäydyin siitäkin työstä, koska laskelmien mukaan verkostomarkkinoija joutuu vain iän ikuiseen velkakierteeseen. 

Tämänkö takia sain vastauksen, että kirjoitteluni on aiheuttanut tavattoman paljon vahinkoa Pn perheelle? Heitin epäilyn, jota en tiennyt heittäneeni, sillä unohdin tutkia sitä tarkemmin. Epäilyni olivat pelkkiä mahdollisia selityksiä kiusaan, perustuen ihmisten kohteluun itseäni kohtaan ja kokemuksiini ihmisten käytöksestä.

Se Hämeenlinnan sulhaskavalkaadi? Se alkoi herrasmiehistä - tosi korkealla yhteiskunnan pylvään päältä (sielläkö huumaus- ja dopingainekaupan tilaajat ja rahoittajat ovat olleet koko ajan? Poliisi tietää tämän jo, joten turha minua on sen takia enää kurmuttaa) - mutta päättyi viinatrokareihin ja skitsoihin. Eli siis te Topin porukka kävitte kaikki mahdolliset sosiaaliset luokat läpi löytääksenne minulle - - -  ihmisen, joka vaientaa kyselyni, niinkö?

Epäilyni lääkäri-mengelöintiin lähti alun perin liikkeelle juuri noista yhteiskunnan pylväistä. Siellähän on lääkäreitä, jotka taitavat dopingaine- ja manipulointiainekäytön. Ei epäilykseni siis lähtenyt liikkeelle vain omista harhaisista tuntemuksistani, joille en löytänyt syytä. Epäilys lähti liikkeelle kahdesta ihmisestä, joiden kanssa minulla ei olisi pitänyt olla mitään tekemistä, mutta jotka yrittivät luoda suhdetta; joskaan ei romanttista, vaan juttu oli sellaista kyyläämistä. Juu nou. Kyllähän sen tuntee tunteillaan, milloin ihmisen mielenkiinto perustuu vahtimiseen, vaatimiseen ja vallan käytöön.

OK. Olen loukussa, jos juttu on todella noin paha. Noihin valtarakenteisiin minulla ei ole mitään vaikutusvaltaa. Voin vain kiemurrella juttuineni kuin mato koukussa ja yrittää välttyä joutumasta hauen suuhun.

Sen sijaan voinen kai uteliaana seurata, milloin joku uskaltaa puhua ääneen. Ja kuka se tulee olemaan.

 

15.4. Perjantaina

Erkki Tanttu:

-   "Kun itte kyssyy ja itte vastoa niin ei tuu mittään jäläkipuhetta"

-   "Halakoo lissää!  'Siekkinen' on helevetissä"

-   "Aikuiset ihmiset ihmettelivät kuinka se Vanhan Testamentin Jumala on voinut olla niin raaka, väkivaltainen ja sodanhimoinen. Pieni tyttö työntyi keskustelijoiden joukkoon onnellisen näköisenä ja sanoi kirkkaalla lapsenäänellään: "Mutta jos se oli silloin, kun Jumala ei vielä ollut kristitty."

-   "Värssyn voetin kumminkii" sano akka, ku urkuje kanss' kilipaa veisas.

- - -

   "Mies tuli kirkkoon aamuvirttä veisatessa ja kysyi naapurilta: "Missä asti olette?" "Kolmas värssy menossa" sanoi toinen. "Pian minä tiedät kiinni saan" sanoi myöhästynyt, heitti takkinsa, kääri hihat, alkoi alusta, veissasi muitten ohi ja oli lopussa ennen muita."

-   Kirkkoherra moitti Mattia, joka kävi harvoin kirkossa ja kyseli Matilta, eikö tämäkin haluaisi liittyä "Meidän Herramme sotajoukkoihin. Matti vastasi: "Mutta minähän kuulun jo!" Kirkkoherra ihmetteli: "Miten niin. Sinähän käyt kirkossa korkeintaan kerran vuodessa, jouluna?" Matti vastasi: "Mutta minä kuulunkin Meidän Herramme salaiseen palveluun."

Aika HYVÄ, vai mitä OM?

Olisiko jo aika tulla esiin sieltä kulisseista? Sukulaisten puolustaminen on kunniakas teko. Aion tehdä samoin, mutta siitä huolimatta joudun avaamaan itseäni kohdanneen herjalynkkauksen, koska muuten minulla ei ole minkäänlaisia ihmisoikeuksia. Joka ikinen näyttää saavan tehdä minulle mitä haluaa - kuten Hessu ja kirjastovirkailijat, kierrätyksen myyjät, Tuorlan kiusaajat, luostarikiusaajat, motoristit, katupapat ja -mummot jne. 

Ja kun pyydän apua, yritetään kaikin keinoin osoittaa, että se, mitä te teitte, on vain minun harhakuvitelmaani. Millä alttarilla sinä seisot?

Miten tunnistan Kuninkaan?

 Markus 15:21               
 
"Jeesuksen ristiä kantamaan he pakottivat
erään ohikulkijan, kyreneläisen Simonin,
Aleksandroksen ja Rufuksen isän,
joka oli tuossa kaupunkiin."
 
Herra, anna ymmärrystä,
sillä vaikka etsin Sinua,
en tiedä, miten tunnistan Sinut.
Ja kun olen löytänyt Sinut,
en käsitä Sinua.
 
Opetit:
te, jotka yhdessä kärsitte,
te saatte yhdessä juoda
rakkauden maljan
pohjaan saakka.
 
Tartuin ristiisi käsittämättä, mitä tein.
Niin kuin Simon, kyreneläinen.
Ohikulkija.
Kiireinen, musta mies.
Orjan jälkeläinen.
Tottelemaan tottunut.
Tarttui ristiin, koska vaadittiin.
Kantoi, huudoista ja pauhusta välittämättä.
Työnsi raskaan ristin vaivatta hartioiltaan kummulle.
Pyyhkäisi huokaisten hien otsaltaan.
Siirtyi syrjään kun käskettiin.
Jäi katsomaan.
 
Simon, Kyrenestä,
katsoi.
Katsoi uupuneita teloitettavia,
katsoi uhmakasta väkijoukkoa,
katsoi ristin päälle lyötyjä sanoja.
 
Katsoi hidasta näytelmää,
ristin päälle naulaamista.
Vasaran isku.
Toinen.
Kolmas.
Loputtomiin
iskujen kaikuessa
hänen tajuntaansa nauliutuivat sanat: ’juutalaisten kuningas’.
 
Simon, ohikulkija,
katsoi.
Juutalaisten kuningasta.

14.4. Torstaina

Palataampa alkuun.

Lähtökohta-oletuksenihan aikoinaan oli, että Oulun Pikku Topi on metsätalousinsinööri Herra Hik, omaisteni tuttava, jota laukaalainen teatteri-porukka pantomiinasi minulle Oulun teatterin käytävä-draaman avulla älytystreffikaveriksi KATASTROFAALISIN seurauksin.

Pakenin pantomiinista. Koska kuitenkin Rouva Kukan Petos-porukka ehti napata Pikku Topilta totovoiton, sain koko iäkseni PeräPekat, sillä varkaus käännettiin päälleni.

Maksoivatko omaiseni Pikku Topille tämän menettämät rahat? Rahat, jotka on vielä saatavissa Rouva Kukan yhteyksien avulla. Älytettiinkö omaiseni järjestämään koko elämäni ajan kestäneen seurannan, jotta he saisivat sitä kautta omat rahansa takaisin ja jotta heitä voitaisiin syyttää salakuuntelun ja muunkin seläntaka-kiusan takia? Sattuiko isän kuolema tilanteeseen, jossa kiusa oli kukkeimmillaan, aiheuttaen sekasorron, joka oli aistittavissa kauan jälkeenkin päin.

Aika nerokas suunnitelma, jos niin kävi, eikö? Mutta hölmöilystähän saa vain häpeän, ei rikossyytettä.

Liittyikö joukkoon lopulta jokin laukaalainen rikollisporukka? Rahan toivossa?

Onko Oulun Pikku Topi Herra Hik? Ja hänen tyttärensä Pana, jota parhaillaan pantomiinataan? Oliko Panan avomies yksi PeräPekoista?

Miten tapahtumat vyöryivät 30 vuoden ajan? Jatkoiko Petostelu-porukka jälkien peittelyä yrittämällä järjestää minut rikoksiin tai moraalittomuuksiin, joilla nyt asioiden alkaessa selvitä,  voisi kiristää? Jutun julkituloonhan oli pakko varautua jollakin lailla.

Nousiko pappi-kööri käännyttämään minua "Paholaisen kirjeopisto" -tyyliin OMn suvun kautta? Ja sitä kauttako jouduin myös yhteisö-kiusaan? Manipuloituna? Muistattehan kuvaukseni heti ensi käynniltäni asti?

Miten Herra Hik kosti häpeäänsä? Järjestämällä tyttärensä tai tämän avopuolison älyttämään ja häpäisemään, vaiko? Onko Herra Hikin häpeä nyt jo niin suuri, että hän järjesti ne tappo-pantomiinit ja muut metsä-pantomiinit? Hämeenlinnassakin? Hirvi-draamat? Ja Hessu-draaman?

Hupsisss - Herra Hikin kauttako Hessu löysi kohteensa? Herra Hikin kauttako koko älytys on järjestetty. Yhdessä Petos-porukan kanssa?

Entä mikä yhteys Herra Hikillä voisi olla pappeihin? Strockojen kauttako? Tai väärän koivun kautta Strockoihin?

Onko enonkoskelaisen kiinalaistytön puoliso papin poika X? Asuvat "Hikin asunnolla". Pariskunta soitteli viime kesänä äänitettä "Sulon karseimmat kiroukset", muistattehan? Pariskunta ajeli silloin T.carinalla, jonka vuoksi liitin heidät carina-faneihin Laukaaseen tai Hankoon.

Onko PoikaX auttamassa pappi-kööriä, joka järjesti luostari-kiusan? Oliko takana OM ja PK? "Piispallisella" siunauksella? Narrattiinko "piispa"-parka siunailemaan kiusaa selittämällä, että olin aiheuttanut M-suvun konkursseja (torjumalla heidän omat huijausyrityksensä, huom!) ja varastanut Herra Hikin totovoiton? "Piispalle" selitettiin, että kiusalla pyrittäisiin vain ohjailemaan minut uskonteille "Paholaisen kirjeopisto" -tyyliin. Ei siis mitään pahaa. Hyvää vain he tahtoivat.

Olen eronnut kirkosta, joten ehkä se oli todella ainut järkevä tekoni.

Toimivatko papit kautta linjan petostelijoiden käsikassaroina?

- - -

Pana-Look täällä kirjastolla? Viittaus opiskelijahuijaukseen Turussa, vai? Ostivat opintolaina-rahoilla asunto-osakkeita ja maksoivat velkansa vuokratuloilla. Onko Pana-Look vaientaakseen Tuorlan ajoista?

Ei, Topin porukka. Juuri siitä vielä keskustelemme. Psykiatrien kuullen. Te ja minä.

Katsokaas, mahtoiko juuri silloin hampi -mengelelöinti (puutarhaopettajan lääkäripuoliso - RoolirouvaM-Look? VT tietää tästä mengelöinnistä!)  ja terkkari-mengelöinti olla aktiivisin, jonka takia koin monenlaista terveydellistä vedätystä. Sain tajuttomuuskohtauksia vaihdettuani mahantoimintalääkkeen toiseksi ja sain aivan kammottavan mahakatarrin vaihdettuani toisen lääkkeen jne, jne. Totisesti kipu suolessa oli kammottava.

Oliko se rangaistusta hevoshuijausvedätyksen myttyyn menosta? Senkö, sieltä Otavan ajoilta, vaiko Oulun Pikku Topi-draaman takia? Vaiko vedätyksen, jonka torjuin Helsigissä? Vaiko autokouluhuijauksen takia? Liittyikö juttu jotenkin Tuorlan/Salon seudulla liikkuneeseen virolaiseen huumejengiin? Vai oliko vihjailu virol.huumeporukasta pelottelua tai houkuttelua? Strocko-naiset olivat aktiivisia tutustumaan minuun. Yhden puoliso oli rakennusurakoitsija. Yhteys herjalynkkaan?

>>> liityinkö minä Oulun Pikku Topi-draaman  linkillä: ---Anttila-Mattila-Anttonen-L/P ja myöhemmin: Irmeli-Anna-Paula-Hiltu-PikkuTopi ja myöhemmin: Tuula-Eino-Anna-Haka ja aiemmin: Liisa-Kari-tallimestari), joiden parissa hevostelu-älytys on pysynyt tänne asti aktiivisena, vai liittyikö Pikku Topi Hessuun, TuijaVoon ja hyvinkääläiseen rakentaja-porukkaan? Vai molempiin?

13.4. Keskiviikkona

Tämä on sinulle Suuri Älyttäjä:

Eilinen veliääni-pantomiini kirjastolla auttoi löytämään samanlaista pantomiinia hyvin kaukaakin menneisyydestäni. Ymmärräthän? Nyt käsitän, miksi arvioin niin monta kertaa tilanteet väärin. Oletko käyttänyt samaa tekniikkaa muidenkin älytettyjen suhteen? Vetänyt heitä niin häpeällisisiin tekoihin, että he mieluummin murhaavat itsensä kuin paljastavat hölmöilynsä?

Entä oletko sinä takana kaikessa ruhjonnassa, jota olen kokenut henkisesti ja ruumiillisesti? Lääkäriparat olivat helposti yllytettävissä, sillä osasit lietsoa heidän vallantunne-kaipuutaan, vaiko? Valitsit lääkärit, jotka eivät menestyneet ammatillisesti omien sosiaalisten ongelmiensa takia. Oliko KN yksi heistä?

Entä onko niin, että annat minun toistaiseksi kirjoitella mietteitäni, koska liikun hyvin lähellä kunnianloukkaussyyte-rajaa? Tiedän itsekin, etten osaa kuvitella, missä raja liikkuu. Luultavasti oletan, että raja on sama kuin omalla kohdallani. Yhtä paljon lokaa teille kuin minullekin. Ihan oikeasti olen utelias saamaan selville, millainen Jehu sinä olet. Sinusta voisi tulla motto kirjalleni "Elämäni älyttämössä".

12.4. Tiistaina

Kuvaus älytys-pantomiinistako?:

- - - istun kirjoittamassa tätä blogia kirjastossa. Kirjastoon tulee puhelu. Virkailija antaa toimeksiannon hautajaisseppeleestä. Vähän ajan kuluttua kirjaston sisälle tulee kaksi Remotti-Reiskaa. Toinen puhuu veljeni äänellä (oliko nauhalta?). He kairaavat pikku porallaan pikku pikku reiän ja Veli-ääniLike puhuu koko ajan>

>>>> pitäisikö minun nyt ajatella, että veljeni on haudan partaalla vaiko kuollut tai yrittää itsemurhaa? Vaiko uhataanko hänet tappaa, jollen lopeta herjalynkan avaamista?

Ei Topinporukka. Älkää tehkö enää yhtään ylilyöntiä. Minä kirjoitan kirjaa "Elämäni älyttämössä" ja te saatte siinä kunniapaikan.

Saiko Topi-herjadraama piispallisen siunauksensa toivonpuuna? Liittyikö piispallinen siunaus omana itsellisenä osanaan EvaPn tarinaan "Paholaisen kirjeopisto, Osa II"? Toivona luterilaisen kirkon paremmista ajoista? Olkaa huoletta. Kyllä ne sinne vielä koittavat. Jollei muuten, niin koko kirkko liitetään lopulta paavin kirkon alaisuuteen, sillä lut.kirkko lahoaa perustuksilleen lahjonnan, kieroilun ja älytyksen sekä rahapeijjaisten takia.

Liekö siis paavi ollut koko ajan oikeassa? Luterilainen kirkko on vain yksi lahko lahkojen joukossa.

Mutta ensin avataan tämä herjalynkkaus, eli vielä kerran:

>>> mikä porukka oli perässäni:  Helsingissä, Tikkurilassa, Keravalla, Tuorlassa, Kaarinassa, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja täällä Enonkoskella. Liittyykö tarinaan piispallinen herjasiunaus? Liittyykö tarinaan laukaalaisen huumejengin piilottelu? Liittyykö tarinaan rak.insinöörin älytysvedätys ja siitä versonut kiristysverkosto? Liittyykö tarinaan hevoshuijareita sieltä ja täältä? Liittyvätkö tarinaani konkurssit: Hessun lautakauppa-petos, rak.yrittäjä Hämeenlinnassa, rak.yrittäjä Janakkalassa, MarkkuTopin autokoulu, maanviljelijä X...

Tuota noin. Annettiinko minulle vähän väärää tietoa LY:n tilasta? Ainakin internetin saksan- ja venäjänkielisten juttujen... on kyllä teidän itsenne murhe. Mutta ihan kiva tuo uusi nimi... Miten paljon valhetta sinne mahtuu vielä?

11.4. Maanantaina

Mites nyt suu pantaisiin?

Kun kyselin Enonkosken kunnantalolla toimineiden vaalitoimihenkilöiden toimintatapojen oikeellisuutta, sain vastauksen, että he toimivat ihan oikein. Soitin jopa miehelle, jota äänestin ja niin edelleen.

Eli mielikuvani vedätyksestä nousi vain siitä, että toinen vaalitoimittaja kuului erääseen pantomiinitiimiin tässä minua kohdanneessa Topi-vedätyksessä. >>>
>>> tämäkö on ollut syynä moneen ajatuksen harharetkeen aiemminkin? Olen niin fiksoittunut eräiden ihmisten kiusantekoon, että näen sitä heidän kaikissa toimissaan!!! Kun he avaavat suunsa, minun mielestäni sieltä tulee sammakoita.

Olen pahoillani vaalitoimihenkilöihin kohdistamani negatiivisen huomion takia.

Antoi se kuitenkin ajatuksen, että jos olisin Vaalipoliisi ja tutkisin, miten vaalivilppiä voisi syntyä, niin kiinnittäisin huomiota siihen, kuka saa eniten hyljättyjä ääniä. Älytyksen kohteena ovat nimittäin mitä todennäköisemmin olleet ihmiset, joiden on tiedetty äänestävän kyseistä puoluetta. Ainakin minä keksin tavan ÄLYTTÄÄ ihmisiä kirjoittamaan numeronsa väärin. Keksin myös tavan, jolla äänestäjä-mummo hämmentyy tekemään vääriä liikkeitä. Minulla taitaa olla kyky kieroon mielikuvitukseen!

Älytyksen onnistuminenhan perustuu siihen, että osaa lukea ihmisen luonnetta ja tämän luonteen mukaista käytöstä. Varsinkin tilanteissa, joissa on jännitystä, äkillisyyttä, pelkoa, vastuuta ja ennen kaikkea pelko, että joutuu naurunalaiseksi, kun ei heti oivalla, miten pitää reagoida tai ei älyä oikeaa vastausta. Tyypillistä maalaisihmiselle, joka joutuu yhtäkkiä kaupunkilaisten jalkoihin.

- - - - -

Kiviniemen kommentti, että Perussuomalaiset pitää kelpuuttaa hallitukseen, oli minusta hyvä. Oppositio pysyy nurkkakuntana niin kauan, kun heidät ahdistetaan nurkkaan. Vasta kun he joutuvat vastaamaan puheistaan, he näkevät, miten helppoa tai vaikeaa se on. Nurkkaan ahdistaminen saatta myös olla vaarallista. Sehän tiedetään muslimimaista.

Oletan, että monen kanta vastustaa ydinvoimaa on muuttunut sen jälkeen kun he ovat nähneet, miten mahdotonta kansantalouden tilaa on parantaa, jos pitää tyytyä vain vanhusten- ja kodinhoitopalveluilla työllistämään suurin osa suomalaisista ja tänne muuttaneista ulkomaalaisista. Ei kaikista ole thaitytöiksi.

Perussuomalaisten puheet tökkivät epäkohtia, jotka ovat todellisia. Fasismi voi nousta vaikka Kokoomuksen piiristä. Ainakin minä tiedän muutaman tosi sadistisen ja rasistisenn kokoomuslaisen ja kommarin.

Miettikääpä, vaikka tätä Topi-draamaa!

- - -

Pohdiskelen sen vuoksi välillä Iltalehden Idols-kommentointia.

Artikkelissa ihmeteltiin, kun Stina eri pärjännyt, vaikka itse Katri-Helena oli katsomossa osoittamassa suosiotaan. Entäpä, jos juuri Katrin näkyvä kannustus oli syynä siihen, että muut eivät halunneet Stiinaa kannattaa? Katrihan on:

1. ensinnäkin saanut huonoa mainetta nuoresta mieskylkiäisestään ja

2. toisekseen, meillä ihmisillä on tapana nousta vastustamaan, jos tunnistamme vedätyksen. Eli ajattelemme, että Katri oli tuotu katsomoon antamaan Stinalle vetoapua, koska Katri itse hyötyi tilanteesta jollakin tapaa.

Miettikääpä vain minun kokemuksiani Vihreä Vallankumous-pelissä Suomen Akatemian ympäristönsuojelukursseilla. Ainakin minä tuumailen jutun menneen niin, että kurssitoverini tiesivät pelin Vetäjän (oliko muuten Stakesin miehiä? Toimittaja?) yrittäneen pikku katastrofia minulle. Eli sain neljän ihmisen työt (pankkiiri ja kauppias sekä näiden puolisot). Vastassani oli viljelijäpariskunnat, joista jonkun olisi pitänyt uskaltaa nousta syrjäyttämään minut, sillä kaiken todennäköisyyden mukaan (en ole kovin älykäs) toimieni olisi pitänyt nostattaa viljelijät kapinaan. Mutta niin ei käynyt.

Minusta tuli rikas pankkiiri-kauppias. Katson yhä, että kurssitoverini siirtyivät hiljaisesti puolelleni, sillä he eivät pitäneet siitä, että heitä VEDÄTETTIIN  Vetäjänä toimineen luonnonoikkujumalan mielenmukaiseen lopputulokseen.

Ja tästäpä löytyikin aasinsilta herjalynkkaan:

VEDÄTYS – ÄLYTYS – VAHINGONTEKO – KIRISTYS... ja niin  kierre oli valmis.

Tapahtuiko näin eräälle rakennusmestarille, joka älytys-vahingon jälkeen suistui yrittämään rikosta korjatakseen vahingon? Koska HÄPESI itseään niin, ettei voinut vain alistua, vaan yritti saada rahaa rikollisin keinoin pelastaakseen kasvonsa.

Tuohon saumaanko minä tulin mukaan? Oulun Pikku Topi-draaman takia? Vai Hessun lautakauppakonkan takia, joka oli junailtu metsätalousinsinöörin voimin? Haluttiin... mitä haluttiin?

- - -

Ottaisinko käsittelyn alle ihmiset, joita herjalynkkaan liittyy?

Niitä on pitkin suoraa pendolino-linjaa:

Oulu-Jyväskylä-Hämeenlinna-Riihimäki-Hyvinkää-Kerava-Helsinki. Tälle linjalle saan mahtumaan PikkuTopi-Hik ja Rouva Kukan sukulaiset, TuultaKt, EeroEt, HannuJt, Riihmimäen Strockat, EMt, Peräkylän Helokkihuijarit, PVt, asuntovaunukörmyt kareineen, bibliodramaatikot, TuijaVt ja tietenkin Helsingin rakentajat ja Keravajoen huumeMarkut. Sivuraiteilla ajelivat PKt ja OMt.

(Pysähtykäämme: - - -
tuota noin. Ne kaksi nuorta tyttöä talossa sen jälkeen kun menin sisälleMarkkuTopin ”Pirkonpää-veden-alle-hukutus” -draaman jälkeen? Kun kerroin tytöille järkyttävää näkyä joen rannalla, tyttöjen kommentit olivat vihaisia, ivallisia, töykeitä, ylimielisiä. Järkytyin niin heidän  kommenteistaan, etten tainnut kertoa tapahtumasta heti kenellekään.

Niinkös siinä kävikin? Miksi tytöt halusivat vaientaa minut ylimielisellä kommentoinnillaan? Oliko tarkoitus vihjaista, että näky oli ”harha” (kuten Kaarina-pantsu?) vai oliko tarkoitus vihjaista, etteivät he usko, sillä yritän vain saada myötätuntoa ja huomiota? Oliko tarkoitus todellakin VAIENTAA? Sen takia, että muutoin takana ollut rikollinen pyrkimys olisi paljastunut? Ei kuulkaas - ei se ollut mikään harhanäky. Kysykää vaikka äidiltäni.

- - -
Mutta tuota noin? Oliko takana tämä hevoshuijari-rakentaja -porukka, joka käytti älytystä johdatellessaan ihmisiä hölmöilyihin, virheisiin ja rikoksiin? Vai uskoontulleet teatterilaiset? Kokeiltiin bibliodraamaa joen rannalla?

Missä on Suuri Älyniekka? Luonteen taidan olla kuvannut oikein?

Kestotoimintatapana ÄLYTYS.

- - -

No. Entäs jos lähdetään oletuksesta, että Oulun PikkuTopi oli Hessun sukulaismies ja kenties jopa kumppani lautakaupoissa? Molemmat tyyppiä: vaalea, pyöreäkasvoinen, lyhyt, älykäs, jäykkäluonteinen. Hessu oli huijannut lautakauppapetoksellaan rakentajaa/maanviljelijää, joka teki konkurssin. Hessu ja Topi?

No, tuota noin. Entäs sitten? Lisää Kysymyksiä:

1) Onko siellä joukossa hammaslääkäri, semmoinen Mengele-tyyppinen? Opiskeli Oulussa 70-luvulla? Puolisona puutarhakoulun opettaja? Pitkä, tumma kaunis nainen. Tietyt hammasvaivat, joita minulla on ollut ja on yhä, voisin laittaa Mengele-tyyppisen hampilääkärin piikkiin. Mutta miten hän olisi toiminut? Syötti hammaspeikko-huumetta, heh, heh!!!

Oletuksen rakentaminen voi toki johtua siitäkin, että toivon jonkun maksavan minulle kolme implanttia!!!

2) Hessu  > autonkorjaajaX  > autokauppiasX  > autohuijariX > minä/rooli?

3) Hessu  > luomuviljelijäX  > puutarhaopettjaX:t > minä/rooli?

4) Hessu  > lautakauppapetos  > maanviljelijä-rakentaja > OulunPikkuTopi  > minä/rooli?

5) Pana? Tuorlassa? Kuuluiko Topi -tiimiläisiin? Tarkoituksena häpäistä työssä niin, että kaikille tulisi selväksi, etten kykene työntekoon tai ainakin olen täysin epäpätevä puutarhatyössä. Yritettiin vedättää "täti-vihreä" hommiin, joissa törmäsin jo tutustumisvaihessa erittäin pahaan, erään toisen ihmisen tekemään turvallisuusrikkeeseen, enkä sen takia halunnut olla jutun kanssa missään tekemisissä. >>> olisiko ollut niin, että jos otin vastuun lasten luontopolku-ohjaajana, minua olisi voitu syyttää luontopolulla olleesta kuolettavan vaarallisesta vesikuopasta, vaikka en ollut luontopolkua itse rakentanut tai suunnitellut? Ehkä. Jos olisi pystytty osoittamaan, että olin vastuussa polun sen hetkisestä kunnosta.

Eli >>>> jos saisin apua tutkia Tuorlan henkilökunnan suhteet Panan kautta ulkopuoliseen älyttäjään, löytäisin koko jutun YTIMEEN?!?!? Olenko jo lähellä herjalynkan alkupistettä ja rakentumistapaa!

>>> Pana-Look täällä kirjastolla? Oliko lääkäri-draama kaikkein sadistisin työskennellessäni Tuorlassa? Jouduinko sinne Suuren Älyttäjän johdattelemana? Minulle ei ollut tarkoituskaan antaa sieltä töitä? Varmistettiinko se, etten saanut paikkaa sillä, että tämä Mengele toimi tosi älykkäästi minun terveyteni kustannuksella? Lääkityksestäkö johtuivat muutaman kerran kokemani tajuttomuuskohtaukset ja äärettömän vaikeat suolisto-ongelmat?

Tuorlassako olisi ollut Oulun Pikku Topin jalanjälki? >>>> olisiko jälki vienyt Laukaaseen? Nummelaan? Vaiko Kokkolaan?

8.4. Perjantaina

Älytys ja katkeroituneiden naisten hyväksikäyttö tuhotyössä? Nuo kaksiko ovat Topi-porukan keskeisimmät työvälineet kiusoissaan, älytyksissään, vedätyksissään ja rikoksissaan?
Kateellinen vaimo ja mustasukkainen rakastajatar ovat tappava yhdistelmä, eikö Eci? Ja jos siihen vielä liitetään vihaa tihkuva sisar, tappotyö on raivoisaa. Ja sitten vielä NÄKÖISET!
Ja KAKSOSET.
 
Sulhaskavalkaadi, joka minua kohtasi, ei siis johtunutkaan minuun liittyvästä henkilökohtaisesta syystä? Olikos se niin, että te vain osaatte kaikkein parhaiten käsitellä rakkaudessa katkeroitunutta naista? Omaa vaimoa?
 

7.4. Torstaina

PIPSA? Pipsakin on tullut taas takaisin näyttämölle. Katselin Pipsaa ajellessamme linjurin kyydissä tänne Savonlinnaan. Pipsalla on ihan samanlainen nenä kuin PäiviH:lla. Olenko nyt oikeilla jäljillä? Ajatukset kohti Laukaata. Enonkoski mielessä.
 
Pipsa yritti pantomiinata viime vuonna lääkintävoimistelijaa, PHn tapaanko; ja syksyllä puutarhasuunittelijaa, minun tapaaniko? Mikä hän oikealta ammatiltaan on? En halua älytysvastausta. Annetaan sen selvitä sinä hetkenä, kun selviää teatteri-pelleilykin.
 
Juu nou?
> Oulun teatterin käytävän ravintola-draama - - -  Janakkalan Eero-teatteri - - -   Jyväskylän päällekarkaava teatterinjohtaja - - -  EvaP:n järjestämä jalanjälki-draama Turussa ja Enonkoskella - - -  Keravanjoen huume-draama - - -  Tikkurilan autohuijari-draama - - - Luostarissa: Kärnä-draama, pesukonedraamat, Ripa-ja-Ansku-draama, rumpali-draama, sannadraama ja salomedraama, kattovuoto-draama sekä enenn kaikkea KaarinaP-haamu talon nurkalla !!! (Eikö ollutkin hyvin päätelty, Leila-Helena?) -  - -konsulttien suunnitteludraamat - - - vesipiirin viettely-draama - - - Tyllilän pellon viljelydraamat - - - Hallituskadun Vallingrilli-draama sekä asunto-dramatisointi ja Markku-draama - - - Parolan Kirkkotie-draama - - - Urban Environmet-draama - - - Riihimäen aikuiskoulutus-draama - - - Hessu-draama - - - Lampi-draama - - - - An hampaanpoisto-draama - - - Wn silmänpuhkaisudraama  >>> ja näin edelleen.
 
Voikos se pojat sittenkin olla niin, että Oulun Topi oli valkolalainen tai helsinkiläinen nuori mies - Anttosiako vai Rauha/Priitta-työparin sukulaismies, jonka sukua on Kokkolan suunnalla? -  joka teki itsemurhan kun ei kestänyt menetystä, jonka hän koki tuona kohtalokkaana yönä Oulussa? Toivoiko hän eräänä päivänä olevansa lentäjä? Kenties häneltä varastettiin totovoitto? Paula V. tietää, jos näin kävi. Ja omaiseni. Omaisteni käytös muuttui tuon tapahtuman jälkeen minuun hyvin torjuvaksi, vaikka en kertonut mitään tapahtuneen Oulussa. Oletin torjunnan johtuvan siitä, että jatkoin puutarha-alalla tiettyjen ihmisten toiveiden vastaisesti. Omaiseniko olivat Teatteri-vedäyksen tekijöiden mukana? Mikä yhteys jutulla on Oulun Rouva Kukka P:een?
 
Siis näinkö:
>>>> eräänä kesälauantaina järjestettiin rantasauna-bileet Valkeisen rannalla. Mukana olivat PH sekä hänen hevosmies-sulhasensa (oliko myöhemmin Priitan sulhanen, sillä Priitta kävi saman maatalouskoulun kuin X?) + JA ja lentäjätoveri sekä Pikku Topi ja mahdollisesti teatteriväkeä Valkolasta.
 
Pojat ja tytöt päättivät vähän opettaa minulle huoraamista, kun en onnistunut saamaan sulhasta, jonka nappasi sisareni. Kukaan heistä ei tullut ajatelleeksi, että minä en tuota miestä tavoitellut, vaan olin onnellinen sisareni puolesta. He kuuluivat nuorempaan ikäluokkaan kuin minä.
Mutta sehän ei älyttäjä-porukan mielestä ollut mahdollista. Päätettiin naruttaa minut Oulun teatterin käytävä-ravintola -draamalla hotelliin OulunTopin kanssa, joka siis olikin Anttosia Laukaasta, -ko vai L:a Helsingistäkö? Ehkä poika oli voittanut totossa suuren summan rahaa juuri sillä kerralla kun olin ollut totoluukulla. Muistan saman näköisen iloisen pojankoltiaisen ottamassa vastaan voittosummaa tai vedonlyöntilappua, mutta voittosummaa tai itse vetotapahtumaa en enää muista. Tai ehkä Isot Pojat vain olivat neuvoneet jonkin idioottivarman vedonlyöntikohteen, joten poika voitti vain pikku summan. Löytyykö tässä yhteys Otavan hevoshuijariin, en vielä osaa päätellä.
 
Voiton jälkeen pojalle vakuuteltiin, että "pittää soaha naesta" ja niin Pikku Topille päätettiin opettaa sokkotreffeillä naisen nappaamista. He kertoivat tietävänsä tosi mehevän pakkauksen. Ja vaarattoman. Kyseessähän oli saman kylän tyttö. Luokkakaveri. He tiesivät. Olivat olleet ehkä sängyssäkin kanssani. Kukapa sen tietää, vaikka minä en ole sitä tiennyt. Pojilla on monesti suuret puheet, mutta raukkamaiset teot.
 
Pikku Topi oli vielä kokematon ja hyväuskoinen. Uskoi Isoa Veljeään. Luotti.
 
Oulun teatterin käytävälle järjestettiin "ravintola-pöytä" tarjoilijoineen kaikkineen. Olihan mukana teatterilaisia Laukaasta ja Jyväskylästä. Ilo oli ylimmillään. Topi-draaman vetäjät seurasivat silmät kiiluen, kieltään lipoen, miten tilanne kehittyisi. Jännitys kasvoi. Topi syöksyi käsipuoleeni, mutta tyrmäsin ensimmäisen matsin.
 
Pojan loukkaantuminen tuntuu vieläkin pahalta. Ehkä olisin sen vuoksi lähtenyt hänen kanssaan ulos - kävelemään!, vaikka Paula ei olisi kehoittanutkaan. Poika ei tuntunut millään lailla pahalta, joskin vähän tunteettomalta. Mutta oliko hän vielä niin nuori, että tunne-elämä ei ollut edes kehittynyt aikuisen tasolle?
 
Torilla taksia odotellessamme taaksemme tullut valjukasvoinen nuori mies, tuijotti minua jännittyneenä ja vihaisena. Kuuluiko hän uuteen juoneen, joka oli liitetty Topi-tarinaan? Rouva Kukan sukulaisten kautta? PVn avustuksellako? Kukka-pojan osaan kuului napata Pikku Topin rahat? Mitäpä niin nuori poika isoilla rahoilla ja jos ne kerran oli saatu Isojen Poikien neuvoilla. Silloinhan rahat itse asiassa kuuluivat Isoille Pojille. Pikku Topille riitti, kun sai opetella huora-yötä. Opetella isoisten tapoihin. Kaiken piti olla niin selvää.
 
Mutta minä torjuin Pikku Topin lopulta toisenkin kerran, luullen häntä sittenkin sutenööriksi sen Tori-kaverin takia. Kävikö niin, että Pikku Topi murtui? Häpesi itseään niin syvästi, ettei voinut enää mennä Isojen Poikien eteen? Ei häntä rahan menettäminen sinänsä olisi murtanut, vaan hän luuli olevansa täysin kyvytön elämään Miehenä. Hän törmäsi ajatustensa rajoihin, eikä nähnyt ulospääsyä häpeästä.
 
Näinkö kävi Otavassakin pojalle, joka hirttäyti 70-luvulla? Otavan hevoshuijausyritystäkö minulla yritettiin maksattaa Oulun Topi-draamalla? Ja Hessu-draamalla?
 
Kuinka monta näitä älytysmurhia ja älytysitsemurhia on? Olisiko minun pitänyt olla yksi heistä? Hämeenlinnassa asuessani? Silloin paineet olivat suurimmat, jos olisin ollut itsemurha-altis. Kuulin monta tarinaa ja monta tapaa. Kaikki jollain lailla itseeni liittyen.
 
Tappoiko Pikku Topi itsensä ampumalla tai hukuttautumalla? Vammautuiko Rauhan toimittaja-mies kuolettavasti selvitellessään Topi-draamaa? Sieltäkö lähti kilpajuoksu? Teatterilaiset yrittävät peittää järjestettyä teatteri-älytystä > omaiseni peittävät teatterilaisten vedätystä > Rouva Kukan omaiset peittävät varkautta > Rauhan omaiset kostavat halvaantuneen toimittajan takia > ja kaiken kukkuraksi poliisi tuntee koko kappaleen, mutta ei voi auttaa, koska syyllistyi itse rikollisten suojaamiseen.
 
Vai onko poliisille selitetty, että tilannetta ei tarvitse avata, koska varkaat olivat Pikku Topin omaa perhettä ja rahat tavallaan on jo oikeilla henkilöillä. Heillehän ne olisivat menneet Pikku Topin kuollessa. Vaiko? Mutta jollei niitä rahoja olisi ollut, Pikku Topi olisi yhä elossa. Eikö poliisin pitäisi olla oikeuden suojelija, eikä Isojen Rahojen suojelija?
 
Maksatettiinko minulla vain Pikku Topin henki ja menetetty työura? Minun mielestäni maksatus on ollut niin sadistinen ja ylimitoitettu rangaistus, että itse rangaistus pitää laittaa rikostutkinnan alle. Ja toisaalta; miksi rangaista siitä, että torjuin älytyksen ja vedätyksen? Siihen minulla oli oikeus, eikö?
 
Eihän kenelläkään pitäsi olla oikeutta tuhota toiselta elämänhallintaa ja riistää vapautta. Varsinkin, jos sain osani huumesyötöstä, olen kyllä vähän kummissani, jollei juttua saa avata.
Tarinan punainen lanka näyttää  olevan ÄLYTYS ja RAKKAUDESSA KATKEROITUNEEN NAISEN hyväksikäyttö. Enkä minä voi olla ainut uhri, sillä niin taitavaa älytys on ollut. Topin porukka ei ole mennyt syytekynnys -rajan yli ilmeisesti yhtään kertaa. Eikö se kerrokin siitä, että mukana on asianajaja (Hessun Skö?). Topin porukkaa ei voi syyttää rikoksesta, mutta kuinka monta ihmistä he ovat älytäneet rikokseen tai lähestulkoon rikkeeseen?
 
Kuten kerran kirjoitin, uskon yhä, että Topi-tarinan luojat ovat äärettömän älykkäitä. En kuvittele nujertavanani heitä älykkäillä tai vähä-älyisillä päätelmilläni tai vedätyksilläni. He tuntevat hyvin tarkoin ihmisluonteen omituisuudet ja luonnetyypit ja osaavat käyttää niitä hyväkseen luodessaan älytysdraamojaan. Mikä lienee suurin summa, jonka he ovat onnistuneet älyttämään? Maakaupoilla vai hevoskaupoilla? Vai lentokonekaupoilla, heh, heh?
 
Juuri luonnetyyppien mukaan oletan heidän toimineen, koska luonnetyypien avulla profiloimalla juttua olen minäkin löytänyt ihan oikeita nimiä pantoministeille. Tiedän itsestänikin, että toimin hyvin usein silkan luonteeni mukaisesti. Ellei olisi moraalia, estoja - huom! eivät estot vain pahasta ole! - ja opittuja tietoja pahuuden vaikutuksista ja opeteltua kykyä analysoida pantoministien luonnetta ja tekoja, olisin monta kertaa luhistunut rikokseeen, itsemurhaan tai ainakin olisin vähän kurmuttanut lähimmäisiäni. Vihastuksissani.
Näinkö se meni? Eikö Pikku Topien oikeudet pitäisi nostaa esille? Oikeuden olla olematta missään tekemisissä Ison Veljen kanssa?
 
Eli ainut Tosi Mies olikin kuollut Pikku-Topi. Hän kantoi vastuun Isojenkin Poikien teoista. Jos hän olisi ehtinyt oppia tuntemaan ihmisluonteen heikkouden, hän olisi ymmärtänyt, ettei hän ollut menettänyt mitään. Eikä hän toiminut hölmösti tai kyvyttömästi, vaan häntä oli älytetty tilanteeseen, jota hän ei osannut vielä kokemattomuutensa takia ymmärtää. Älykkyys ei päättelyssä auttanut, sillä tietoa ihmisluonteesta hänellä oli vielä liian vähän. Hän oli vasta Elämänkoulussa, jossa hänen oli määrä kasvaa Mieheksi. Hän oli vielä lapsi, jolle Ison Veljen Sana - ei Jumalan Sana! - oli kuva elämästä. Hän kuoli täysin väärän ja vääristellyn mielikuvan takia.
 
PS. Olikos se Priitta jonkun Topi-tarinan maanviljelyskoulun poikien kurssitoveri vai juontuuko yhteys sairaalakokemuksista, joita Priitalla oli Rauhan kanssa. Tai Rauhan miehen kanssa? Siellä Vaasassa päinkö? Vai oliko Priitta luontopolku-kopioija pojan kurssitoveri?

 

5.4. Tiistaina

"ELÄMÄNI ÄLYTTÄMÖSSÄ",

voisi olla minun elämäntarinani nimi. Kirjoittelen tuohon alle muutamia älyttämö-muistojani, jos vaikka joku haluaisi täydentää niitä. Vetoan myös Paula Vajantoon ja Terttu Hiltu Hiltuseen, Piituun & Pirjoon sekä Helena Suur-Askolaan, jotta he kertoisivat omat tarinansa minuun liittyen.
 
OPPIKOULUSSA: "nukke-essu" -vedätys. Tuliko noista pojista/tytöistä hevoshuijareita ja teatterintekijöitä minun elämääni? Ainakin älytys heiltä onnistui myös muiden kohdalla kuin vain minun, eikö? Ja häpäisy. Muistattehan ne "sian silmät" -huomautuksen, urrggghhh....
 
OTAVAN PUUTARHAKOULUSSA: "hevoshuijaus" -yritys ja "lehmänlypsy" -apu ja mahdollisesti työpaikkaan ohjaus.
 
KEMPELEEN PUUTARHURIKOULUSSA: "OulunTopi" -draama Oulun teatterin käytävällä sekä "Oulunsalon baari-ilta", joka päättyi päällekarkaukseen sekä peukalon veneluun murtuminenkin?  Pn kukkakauppa-häväistys ja niin edelleen.
 
RIIHIMÄEN KIERRÄTYSKESKUKSESSA: Viipurin kaupunginjohtaja-vedätysyritys, luostariveljet ja -sisaret vedätysyritys, idäntyö/Iltishäpäisy -vedätysyritys, Hessu-vedätys, myyjärouva-ohjailu, luonnonpolun rakentamisvedätysyritys,  Hessuko pankkikorttihuijausyrityksen takana oli? ja mikäs se olikaan se Vanajan kirkon luona sattunut junan-alle-jäämisdraama? Ja olikos se myyräkuume ihan sattumaa, vai kepulikonstein aiheutettu? ....
 
TYÖPAIKKA-ÄLYTYKSET: näistä toivoisin tietoa, jotta voin nostaa tavat esille auttaaksemme yhdistystoiminnan avulla muita, jotka joutuvat samanlaisen kiusan kohteeksi. Uskon - ainakin vielä - että kiusojen nostaminen julkisuuteen ajoissa, estää kiusattujen joutumisen työttömyysputkeen.
>>> esim. yöllinen murto Jukolassa, jota ei tainnut ollakaan; Jukolan kassakonevajaus, jota ei tainnut ollakaan; Riihimäen punaisen talon ilotyttö-palvelu, jossa en ollut mukana; pikku pojan hyppääminen junan alle (tarinan intensiteettiä en ymmärtänyt); Satupapin älytykset; Eero-pojan älytysyritykset,
>>>  esim. Keskussairaalan pihaa siivotessani. Ajauduinko janakkalalaiseen yritykseen Hessun porukan johdattelemana?: 1) miksi insuliini-varkautta (Eeron osuus?) "tutkittiin" minun tekemänä, vaikka insuliinin käyttäjät ja heidän tuttavansa tunnettiin; 2) mikä oli se sininen henkilöauto (samanlainen, jota Hessu ostatteli), joka seuraili minua aamutöissäni ja ajoi lopulta sairaalan rampilta metsään;  3) mikä oli se Kassi-Elsa, joka järjesteli Kassi-draamaa aamulla sairaalan edessä siivotessani pääsisäänkäyntiä > yrittikö hän järjestää "varkaustilanteen", jättämällä paikalle jotain varastettavaa, jota en olisi huomannut, mutta joka olisi hävinnyt; 4) samanlaillako hävisi koru pyörien luota, jossa en edes käynyt siivoamassa > joten syyttämistä ei voinutkaan jatkaa; 5) miksi viherpomo painotti tämän tästä, että turvapalvelu on seurannut toimiani videoilta? Oliko ulkona tapahtunut jokin rikos, josta en vieläkään tiedä mitään. Eikä minua varmaan voitu syyttää lusmuilusta tai työajan vedättämisestä; 6) miksi pojille oli annettu rooli, että he eivät saaneet auttaa minua vähimmässäkään määrin. Asiantilaa ihmetteli pari hoitajaakin; 7) mikä oli Eeron rooli-hahmo? >>>>
 
"Hertsyykkeri", sanoisi nyt Anja!!! Toden totta. Jos kertoisin nimen omaan Eero-pantsuun liittyviä kokemuksiani, minun olisi tavattoman vaikea osoittaa, että puhun todellisista tilanteista. Ne voisi myös nimetä "aisti-harhoiksi", vaikkakin olen ihan varma, että ne olivat todellisia. Ellei sitten ollut niin, että jo tuona aikana minulle syötettiin huumeita ja ne olivat todella aistiharhoja! Tai sitten ne olivat aisti-harhan -omaisia teatteri-esityksiä, joista puhuminen olis saanut minut kuulostamaan kuin puhisin höpöjä, vaiko?
 
Kerronpa esimerkin. Kävelin vapaapäivänäni Hämeenlinnan keskustassa, kun yhtäkkiä totesin Eeron kävelen edelläni ihmisvilinässä. Edellisenä päivänä hän oli tekeytynyt kovin kiinnostuneeksi minusta. Ihmettelin, miten pikku flirtti niin voimakkaasti minuun vaikutti, että näen Eeron keskellä arkipäivää kaupungilla. (Myöhemmin sain kuulla, että sitä tapahtui tämän tästä ihan oikeasti.)  Tunnetasolla juttu ei tuntunut niin vaikuttavalta, että olisin nähnyt hänet toiveajatteluna edessäni.
   Samalla kun tätä pohdin, mietin myös mahdollisuutta, että Eero on laitettu kävelemään eteeni, jotta pyrkisin tuttavuuteen hänen kanssaan. Juu nou? Vanhempi nainen tarttuu nuorukaiseen ihmisvilinässä haluten viedä tämän kahville, tai jotain tuollaista. No, enhän minä sellaista häpeää halunnut nuorelle pojalle. Kävelin Eeron perässä, kunnes hän kääntyi torilla vasemmalle, häviten ikään kuin erääseen myyntikatokseen. Toriasiakkaiden seassa häntä ei näkynyt. En lähtenyt häntä jälestämään, mutta kuvailin kahdelle tuttavalleni tilanteen. Molemmat naureskelivat iloisesti "jaa että sillai sinä näit" -tyyliin. Koska en tiennyt mitä ajatella, en enää puhunut tapahtumasta mitään.
 
Pari päivää myöhemmin puolenyön aikaan heräsin siihen, kun joku huusi Eeroa ikkunani alla. Lopulta Eero-huuto eteni pitkin Hallituskatua kohti laivarantaa, häviten lopulta lokin kirkunaan. Tuli tunne, että Eero on heittäytynyt Vanajaveteen, kun en halunnut tehdä tuttavuutta! >>>> mutta, mutta. Onko JOKU HUKUTTAUTUNUT jonkin asian takia, joka liittyy minuun. Itse en tiedä sellaista koskaan tapahtuneen.
>>>> NÄIN! Kyllä tarinani voisi sanoa nousevan harhoista, ellei tietäisi, mitä siinä ympärillä koko ajan tapahtui. Juu nou? Minähän koko ajan tarkkailin muita ihmisiä ympärilläni ja heidän reagointiaan - kuten siinä Vallin grillin grillinäyssä. Kuka haluaa näin tavattomalla voimalla osoittaa, että puheeni nousevat harhojen pohjalta? Millainen omantunto sen sallii?
 
ELLEI kyseessä ole OULUN TOPI. Oliko hän sittenkin valkolainen poika, joka teki itsemurhan, kun ei kestänyt torjuntaani, eikä varsinkaan sitä, että joku oli varastanut häneltä esimerkiksi totovoiton tuona yönä. Jos näin kävi, Paula Vajanto, Hiltu ja minun omaiseni tietävät siitä.
 
Jos joku tietää minulle SYÖTETYISTÄ HUUMEISTA, pyydän kertomaan. Kun ajattelen Hämeenlinnassa kokemiani oireita yksittäisinä, löydän epämääräisiä syitä, mutta kun laitan kaikki oireet yhteen, löydän tarkan kuvan huumeiden käyttö-oireista ja vieroitusoireista. Esimerkiksi nilkkojen raapiminen verille, koska niissä "kulki koko ajan jokin satiainen". Oletin satiaisen olevan hirvikärpänen, joka oli talvehtinut villavaatteissani ja kaivutui jalkoihini vasta keväällä. Mitään ötökkää ei löytynyt koskaan. Ihan mahdollistako? Mutta jos ajattelen tuotakin oiretta yhdessä muiden oireiden kanssa, siitä tulee amfetamiininin vieroitusoire.
 
>>> Ahveniston hautausmaalla: 1) kymppi-piina > kuka ohjaili A:a?; 2) pirtu-pullo -pantomiini > kenen ideoima?; Maisa tiesi tästä. 3) väräät työohjeet > kenen ideoimia? A ei olisi niihin itse kyennyt. 4) liittyikö seurakunnan tt:n keskuudessa koettu kiusa jollain lailla samaan henkilöön? 5) miksi kiusa nimen omaan seurakunnan omistamassa paikassa näyttää kaikkein tehokkaimmalta, sadistisimmalta ja parhaiten organisoidulta? 6) liittyikö Valintalon lattialle pudottamani vitos-draama srk-piinaajan luomiin pantomiineihin?
 
YHTEISÖSSÄ: pesukoneen rikkoutuminen, keiton pohjaanpalaminen, valkoherukan iän arvioiminen, katon vesivahinko sekä sannakiusojen takana olleen henkilön osuus, Ripa & Ansku-draaman tarkoitus,  Helena-pantomiinin tarkoitus (oli AnnaMariHelenaa, LeilaHelenaa, TosiHelenaa, KärnäHelenaa...) ja näin edespäin.
 
KOTIKADULLA: asunto peruskorjauksen alla, joten remontin tarvetta on ollut koko ajan katosta lattiaan, vaikka ihan hyväkuntoisiakin asuntoja alueella on.
>>> arvelenko oikein? >>> ensi kesänä raivataan koko piha-alue remontin takia, jolloin "on ihan pakko" tuhota kaikki tekemäni istutukset? Tämän laiseen tuhotyöhön olen jo tottunut. Keksikää parempi.
 
>>> "pankkikortti" -huijaus??? Miten saan selville, onko Topi -porukka päässyt peukaloimaan pankkitiliäni vuosien varrella? Tai kykenevätkö he seuraamaan tilin käyttöäni voidakseen junailla draamojaan? >>> muuten ihan mielenkiintoinen kysymys, vaikka ei koskisikaan juuri tätä Topi-juttua.
>>> työpaikka-osoitus viime keväänä kiusapaikkaan, jonka pystyin torjumaan, kylläkin. Minnekähän tänä keväänä? Mummojen kiusattavaksiko? Tai näiden kirjasto-potilaiden?
>>> yllytys eläkepapereiden hakuun, jotta olisi saatu vedätettyä lääkärin hoteisiin, jonka ainut tarkoitus olisi ollut osoittaa mahdollisimman monin vedätyksin ja älytyksin, että en ole normaalijärkinen ja sen takia pitäisi lopettaa tämä herjalynkkauksen avaaminen? Se kun vain häpäisee minut itseni.
 
"Ja periksi ei anneta" sanoi Topikin.

 

4.4. maanantaina

Onpa muuten Olli Valtonen kamalasti nuorena ollut saman näköinen kuin Oulun Topi. Liekö sukulaispoikasia?
 
Valtsulla on muuten yksi aika erikoinen kuvaus Jumalasta eräässä kirjassaan, jonka nimeä en nyt juuri muista. Toki voi olla niin, että kehittyneet uskovat näkevät Jumalan Valtsun kuvaamalla tavalla, mutta minä koen oikeampana näkemyksen, että Raamatun mainitsema MIELENMUUTOS tarkoittaa ihmisen mielikuvien muutosta ihmisestä itsestään, ei Jumalasta. Jumalan oppii tuntemaan Raamatusta ja jollei sitä lue, ei voi olla oikeaa kuvaakaan Hänestä, eikö? Jumala voi toki olla Ankara ja Rakastava samassa persoonassaan, eikö? Ei kaiketi Raamatun kuvaa Jumalasta kannata ennemmin muuttaa, ennenkuin ihminen on täysin selvillä itsestään?
 
Raamattuhan sanoo, että Jumala on katteellinen ihmisistään, sieluistaan. Jumalassa on niinkin katala ominaisuus kuin kateellisuus. Ajattelen kuitenkin niin, että Jumala on kaikkea, mitä ihminenkin, mutta EI IHMISEN LAILLA. Väärinkö? Hän on Ankara ja hän raivoaa, mutta vain synnin tähden. Voisin oikein hyvin kuvitella niin, että Jumala jo raivotessaan tietää, miten lopputulos muotoutuu hyvään pyrkiväksi kaikkien kohdalla. Kun minä raivoan, haluan vain tuhoata ja hävittää raivon kohteeni tyystin. Kokonaan. Iankaikkisesti. En näe kokonaisuutta.
Toinen Valtsun outo näkemys oli ajatus uhrista. Jeesuksen ristillä hankkimasta sovituksesta syntien tähden. Kyllä ajattelen, että Valtsukin luikahtaa taivaaseen vain ja ainoastaan Jeesuksen veri verhonaan. Ehkä vielä viimeisillä metreilläänkin kyyristellen ja salaillen pikku temppujaan, vaikka ne ovat kaikki jo Jumalan silmissä ja kirjassa. Miltäs tuntuisi Jumalan käsi niskassa ja karjaisu: "Mitäs teit sisarellesi?"
 
Eikö näin?
Jos taivaaseen pyrkii omin hyvin teoin, ne eivät riitä Jumalan edessä? Ja ovatko ne loppujen lopuksi edes olleet hyviä? Ainakin minä kyseenalaistan monia hyviä tekojani sitä mukaa, kun koko totuus paljastuu. Kuinka paljon teoissamme on himoa? Jumalan sormihan osoittaa syyttäen jokaista kohtaa, missä me himoitsemme.
 
Himoa voi olla myös valtapyrkimys hintaan mihin tahansa. Jos opettaa väärin Jumalan totuuksia, Jumala antaa kaiken ehkä tapahtua sen takia, että sillä opilla harhautetaan luopiot oikealta tieltä. Jumalan tahto se ei ole, mutta Jumala sallii sen. Ehkä siellä väärällä tiellä on risteyksiä, jotka jotavat ihmisen takaisin. Ehkä se oli ainut mahdollisuus päästä perille. Kiertotie. Israelin kansan tapaan.
 
No. Ei minusta vielä ole pohtimaan uskonnon syviä kysymyksiä.
- - - -
 
Lueskelin keltaista lehdistöä miettien, että se antaa hurjan HYVÄÄ mainosta Timo Soinin vaalikampanjalle. Soini oli kuvattu yhdessä artikkelissa perisuomalaiseksi, pipopäiseksi nössöksi, joka joutuu itse pyytämään aplodit, joita muiden puolueiden teräviksi sliipatut kansikuvahahmot keräävät spontaanisti yleisöltään. Ihan niin kuin kaikki tavalliset suomalaiset. Tosi symppis-kuva Soinista.
 
”Hymyile pilkallisesti nössöille, niin maailma hymyilee kanssasi” taisi olla Iltsikan artikkelin takana, vaiko?
 
Ainakin minulle tuli siitä artikkelista kuva, että Soinia provosoidaan yliampuviin lausuntoihin ja temppuiluun.
Skarppaa, nyt Timo Soini! Älä anna provokaation purra!
 
Keskeisin eripura vaaliteemoissa näyttää olevan se arbottikysymys raiskatuille. Kuinkahan moni suomalainen niistä kärsii? Ihan tilastotieteen avuin selvitettynä.
Soinia nälvittiin inkkaripojan sala-isänä ja Soinin takia naiset kuulemma joutuvat siirtymään toisiin puolueisiin. Vai siirtyivätkö he ihan mielellään, sillä he olivat varmoja, että Soinin kielteinen aborttikanta tulee vähentämään äänestäjien kannatusta. Vai tuleeko?
 
Ehkä onkin niin, että kristillisistä moni kannattaa Soinia, koska hän ei ole sidottu valtakirkon vaatimuksiin. Soini edustaa edistyksellistä näkemystä: ihminen voi uskovanakin hallita eduskunnassa ilman, että on sidottu valtakirkon pyrkimyksiin. Minusta Soini tekee historiaa.
 
Tosin toki kyllä toivon, ettei Suomi ennen pitkää palaa islamiin. Parempi niin, että elämää kunnioitetaan sen kaikissa muodoissaan, kuin että raiskattu nainen kivitettäisiin lapsineen huorintekijänä.
 
Miksi muuten arbotti -kysymys voi nousta näin suureksi ongelmaksi vaalitentissä? Kyllä minusta olisi tärkeämpää nostaa jokin talouselämän ongelma ratkaisu-teemaksi. Vaikkapa pohtisivat keinoja, joilla ydinjäte saadaan vaarattomaksi. Kuinka paljon kunkin puolueen Kansikuva on valmis sijoittamaan tutkimuksiin ydinjätteen loppukäytöstä tai koko ydinvoimala-teollisuuden muuttamisesta vaarattomaksi. Voihan se pojat olla niinkin, että jonakin päivänä ydinjätettä ei jää, koska on opittu käyttämään KAIKKI hyödyksi.  Eivätkö puolueiden puheenjohtajat hallitse niitä kysymyksiä? Laittakaa avustajat töihin.
 
Kuvaako abortti-kysymyksen esiinnosto puheenjohtajienvai toimittajien  tietotasoa? Toimittajiakin säälittää poliitikko-parat, jotka osaavat vain hymyillä ja pukeutua kauniisti ja toistaa papukaijan tavoin toimittajien luomia mielikuvia. Kuka keksisi nostaa mielipide -myrskyn ala-arvoisesta vaalikampanjasta lehdistön sivuilla?
- - - -
 
Olenko minä saanut Hessun autokauppiaat perääni, kun Metsätiellä ajelee auto, joka ei ole rekisterissä?
 
Tarkistan näettekös kaikki tietyt yhteydet ja tietynlaiset autot. Etsin sitä Hessun tapaa toteuttaa uhonsa ”mää tuun tuhoon...” ja niin edelleen. Erityisesti kohteena ovat hevoshuijarit ja rakennusalan ihmiset.
 
Jos takana on venäläinen mafia-pomo, pyydän, menkeä kottiinne. Kyllä meillä täällä Suomessa on vaikeata ilman teitäkin.
 
Ja voi pojat, miten pohdin Pn älytys-teemoja muidenkin elämässä kuin vain omassani. Ja sitä, että onko minustakin tullut älyttäjä? Kiusatustahan tulee usein itsestään kiusaaja.
 
Mites se EvaP huusikaan tietokoneella kirjastossa? Muistathan, EvaP? Olin silloin juuri huitaissut sinut verkostani pois, enkä päästänyt takaisin, vaan suljin oman koneeni. Seurasin, kuinka sinä, EvaP etsit ja etsit keinoja saada oma koneesi toivottuun tilaan, huutaen lopulta: ”Kuka täällä kiusaa”. Parkaisu kolahti kyllä minun omaantuntooni.
 
Minähän se olin. Enkä aio jatkossakaan luovuttaa. Pyrin etsimään EvaPn roolin herjalynkassa, joka minua kohtasi ja niin edelleen. Minusta tulee kohta papukaija. Olen niin monta kertaa toistanut samaa jankutusta.

 

Perjantaina 1.4.

Pitäisikös nyt löytää Hessun serkkutyttö? Hän, joka yritti painaa Hessun lempivariksen päätä vesisaaviin. Variksesta oli tullut niin kesy, että se odotteli Hessua aidantolpalla pojan koulusta tullessa. (Hukkumiskuolema seuraa toisiaan näissä muistelmissani jostain syystä). Kylläkin ihan ymmärrettävästä syystä Tyttö halusi tuhota variksen. Tapahtuma-aikana Tyttö oli alle koulu-ikäinen. Varis oli käynyt useita kertoja sotkemassa Tytön leikkipöydän liiterissä ja Tytön hermot alkoivat olla ihan rauniona. Vesitynnyri oli räystään alla, joten Hessun äiti näki tapauksen ja kiiruhti pelastamaan varis-paran.
 
Hessu ihmetteli minulle tapahtumaa muistellessaan: "Mitähän sen Tytön aivoissa oikein tällä hetkelläkin liikkuu?" Johtuiko kommentti siitä, että Tyttö oli juonen takana, jolla minut värvättiin kierrätykseen? Mahtoiko olla niin, että Hessu oli alkanut päästä selville mahdollisesta älytyksestä, jonka kohteeksi hän itse oli joutunut? Mahdollisesti hänen toimesta, joka oli menettänyt miljoonia Hessun lautakauppakonkka-petoksessa.
 
Oliko omaisuushuijaus, jota olen pohtinut Hessun suvun sisäistä ongelmaa? Hessu yritti takaisin sukulaistaloa lautakauppapetoksella ja sukulaiset yrittivät huijata Hessulta menettämänsä miljoonat, vaiko jotain muuta? He tiesivät, että osa huijatusta rahasta oli sijoitettu lomakohteeseen Etelän Auringossa, vaiko?
 
Tuohon silmukkaanko minä tulin mukaan pestautuessani Riihimäen kierrätyskeskukseen? Hän, joka minut sinne älytti, voisi siis olla ymp.yksikön taustalla ollut vaikuttajataho? Rakennusalan yrittäjä? Konkurssin tehnyt tai konkurssi-uhan alla ollut? Puolisona kirjastovirkailija.
 
Tämän puolison toimestako laitettiin huhu liikkeelle, että olen kirjastovaras? Hänkö junaili runokirja-draaman, jossa Hessu jätti minulle kaksi runokirjaa, joita ei halunnut palauttaa ja kun minä palautin ne, Hessu raivostui silmittömästi. Kirj.virkailijako oli ystävineen etsinyt kirjoista runon, jota Hessu siteerasi minulle silmät sirrillään. Runon säkeessä mainittiin jotenkin: "vaikka olet sulkenut kaikki ovet sisimpääsi, niin kyllä seiniin kuitenkin jää pikku rako, josta pääsee kurkkimaan sieluusi". Sitaatti kieltämättä kuulosti kammottavalta. Ainakin Hessun kertomana.
 
Olivatko runokirjat joutuneet Hessun kainaloon kirjastovirkailijan toimesta? Oliko suoritettu suurikin tutkimushanke, jotta löydettiin sopiva runo siteerattavaksi? Oliko siinä käytetty minun sukulaisiani ja heidän OLETUKSIAAN hyväksi? Eli siis Hessu ei itse kirjoja varastanut, jos ne oli annettu minulle ilman lainakuittausta. Tätä SUURI SALAISUUS -teemaahan kuulin silmät ja suut täyteen yhteen aikaan.
 
Ja oliko Se tietty Hämeen ymp.keskuksen kirjastosta soitettu puhelu, jolla perättiin Hessun lainaamia kirjoja, oliko sekin junailtu riihimäkeläisen kirjastovirkailijan toimesta? Olettiko ymp.keskuksen kirjaston virkailija, että kirjat olivat minulla? Eivät ne olleet. Muistelen Hessun kopioineen ymp.keskuksen kirjaston kortillani yhden raporteista, mutta se lienee luvallista. En pyrkinyt hyöytymään raportin sitaateista rahallisesti, vaan käytin kopioita opiskelun pohjaksi.
 
No, mitenkä Hessun sukulaiset hokasivat, että minä olin työttömänä ja olisin otollinen kaveri Hessun huijaus-yritykselle? Rakennusalan ihmisten kauttako, joissa oli mukana omia sukulaisiani? Vaiko Oulun Pikku Topin, joka oli Hessun sukulainen ja metsäalan ammattilainen.
 
Vai sukupoliisin? Luikuri-Lassen kautta? Kuka muu voisi antaa käskyn suorittaa Vanajan kirkon luona "juna-onnettomuus"-draama pelkkänä junailijoiden näyttelijäntyönä?
 
Ja ne kansanedustaja-draamat, joihin Hessu yritti vedättää! Ja kukkakauppias-pantomiinit, joihin Hessu yritti vedättää! Ja venäläiset romukauppiaat, venäläiset luostariveljet ja -sisaret sekä ennenkaikkea Viipurin kaupunginjohtaja! Kenelle on voinut tulla edes mieleen, että saattaisin ottaa todesta miehen, joka tulee kierrätyskeskukseen ilmoittaen olevansa Viipurin kaupunginjohtaja ja haluavansa ilmaisia pakastearkkuja Viipurin lapsileirille? Valhe oli LIIAN suuri. Aivan kuten se idän työn rekkakonttikin, jonka avulla yritettiin Iltis-herjaa.
 
Ja ne sulhasmies-hommailut ja miesten torjunta-draamat kaupungin virkaijoiden keskuudessa! Ihmettelin tänne asti, miten ihan älykkäät virkamiehet voivat lähteä sellaiseen mukaan. Mutta jos siellä takana on ollut OulunTopi-draaman tapainen riijuureissu-kostohanke, niin mikä ettei. Kyllä miehet toistensa riijuureissuja puolustavat. Mutta että naiset lähtevät mukaan, sitä on vaikea tajuta. Luulisi, että naistet puolustavat sitä naista, joka torjuu heidän naimisissa olevien miestensä huorintareissut.
 
Tai sitten OulunTopilta todella varastettiin miljoonia, joita perittiin minulta vielä 2000-luvun alussakin, vaikken ollut niitä varastanutkaan. Aika hyvin piilotettu petos, eikö! Ainakin minulle tulee mieleen, että Oulun Topilta varstanut henkilö on kaikki menneet vuodet pitänyt minua tiukasti silmällä, jotta voidaan estää minun pääsyni OulunTopin yhteyteen selvittämään tapausta. Eikö?

  

Torstaina 31.3.

Miksi Timo Soinilta vaaditaan kantaa abotti-kysymykseen, koska tiedetään katolisen kirkon kanta siihen? Miksi Soinin pitäisi nousta oman kirkkonsa näkemystä vastaan?  Murha on aina rikos ja Raamatun mukaan syntiä. Mutta sitä ei voi julistaa suureen ääneen. On pakko tehdä kuten Soini. Vetäytyä hiljaisuuteen, sillä on tilanteita, joissa murha saa oikeutuksensa, vaikka onkin väärin. Miksi pitää kaikki tietää. Miksei saa sanoa: "En tiedä."
 
 Ajatelkaapa tilannetta, kun syntyy pahoin rampautunut lapsi. Jos hänet jätetään henkiin, lapsi joutuu koko ikänsä raahautumaan raajarikkona, ihmispuolena, kaikkien kammoksumana, vaikka älyltään hän on normaali ja kärsii suunnattomasti ihmisten hyljeksinnästä. Koko ikänsä joutuu seuraamaan sivusta, miten ihmiset rakastuvat ja kasvattavat onnellisina terveitä lapsiaan. Olisiko ollut parempi, että hänen olisi annettu kuolla? Mitä menetetään, kun edes asetetaan tuo kysymys?
 
Jos Soini olisi muslimi, kukaan ei uskaltaisi kyseenalaistaa hänen uskonnollisia ajatuksiaan, vaan kaikkien olisi alistuttava päätökseen, että raiskattu nainen ja hänen lapsensa tulee kivittää. Eiköhän kannattaisi olla onnellisia, että päästään vielä näinkin vähällä uskonnollisella painostuksella.
 
Sitä paitsi, kuka voi sanoa, etteikö elämä olisi kaikissa muodoisaan pyhää ja loukkaamattomuutta vaativaa? Entä jos pahuuskin kuuluu osana pyhyyteen. Pyhyys koetaan hyväksi ja rakkauden lähteeksi, mutta miksi edes evoluutioteorian kannattaja olettaisi, että alkuräjähdys oli hyvyydestä lähtöisin? Eihän räjähdysteoriakaan sitä puolla.
 
Entäpä jos todella on niin, että hyvyyden taustalla, erottamattomasti, on aina pahuus. Kuin kolikon kaksi puolta. Jos toisen tuhoaa, tuhoutuu koko lantin käyttöarvo, sillä kukaan ei tiedä, missä pahuus loppuu ja hyvyys alkaa.
 
Lanttia ei siis voi tehdä hyväksi läpikotaisin, mutta voi huolehtia, että vain lantin toinen puoli on näkyvissä ja sillä rahoitetaan toimintaa tai siitetään lapsia. Kuinka ajatus pitäisi muotoilla? Ehkä parempi jatkaa tästä aiheesta myöhemmmi, sillä en löydä sanoja kuvaamaan näkemystäni.
- - - -
 
Kiitos Tanja avustasi. V-draama on lähtenyt liikkeelle. Sain liikkeelle riihimäkeläiset. Pitäisköhän kuvailla uudelleen kaikki se, mitä koin Riihimäen kierrätyskeskuksessa? Silläkin uhalla, että saan syytteen kunnianloukkauksista. Vai siihenkö pyritäänkin, pojat? Näinkö se on ollut koko ajan? Te odotatte kuvauksia, joilla loukkaan Riihimäen ympäristötoimen virkailijoita? Miksi minun pitäisi vajota yhtä alas....
 
Palattaisko vielä Ahveniston hautausmaalle ja siellä kokemaani kiusaan. Muistattehan sen pirtupullo-bluessin? Seppo oli "löytänyt" (vai toi sen jostain muualta?) pirtupullon roskalavalta, joka oli lohkolla, jossa minä siivoilin. Pirtupullosta luotiin mahtavaa pantomiini-draamaa ruokatuvalla. Draamaan osallistui itse talouspäällikkökin kuuntelijana ja katselijana, vaikka kielsikin mitään muistavansa kun asiasta kyselin.
 
Vihjailtiin, että pirtupullo oli tuotu nimen omaan sille, jonka lohkolla roskalava oli. Yksi naisista tähdensi: "Onhan täällä muitakin alkoholisteja kuin S." ja niin edelleen.
 
Otin puheet herjana, jonka kohteeksi olin joutunut Pikku Vainokaisen eli Hessun takia, sillä en koskaan ole käyttänyt paljoa alkoholia. Enkä huumeita, paitsi jos niitä on salaa syötetty.  Hessu oli luvannut tuhota elämäni juoruilla ja valheilla, joilla nauraisi koko Suomi. Oliko nimen omaan Riihimäen ympäristötoimessa töissä henkilö, joka tuki Hessun herjaa? Ihminen, jolla oli yhteinen menneisyys Hessun kanssa?
 
Oliko uskisdraaman takana pappi, joka ei ollutkaan hämeenlinnalainen, kuten olen aiemmin otaksunut, vaan karisma-pappi, jonka huulilla helmeilevät  Rakas Isä -tarinat kuin ylimakea siirrappi, mutta jonka sydämessä asuu karvas katkeruus? Pakkokeinoin torjuttu himo?
 
Senkö takia hän joutuu yhä hoidattamaan sieluaan ylitehokkaalla jumalakuvalla ja kirkkokansalla, joka ylistää häntä itseään suurena ihmeiden tekijänä? Miksei Jumala ole tehnyt ihmettä papin omassa sydämessä? Miksei kukaan ammattitoveri ole kyennyt vapauttamaan pappia tämän katkeruusdemoneista? Jos hän uskaltaa tulla ulos kaapistaan, niin johan alkaa Suomen maassa herätyksen aalto lainehtia, eikö vain?
 
Ei tarvitse enää kaatuilla pyörtyneenä lavalle tai nauraa hohottaa juopuneena. Voi ylistää puhdistetulla sydämellä, vaikka laulaen virttä 338.
 
Kävikö tälle papille niin, että ihmeiden pitää olla kerta kerralla suurempia ja tehokkaampia, jotta oma usko Jumalan huolenpitoon säilyisi? Ellei Jumala tee ihmeitä, oma pahuus alkaa näkymään, kö? Sekö se perimmäinen syy on ihmepalveluksissa? Jumalan ihmeet peittävät oman pahuuden?
 
Onko papin puhtaus ja hyvyys  koko ajan perustunut vallanhaluun.  Kuten suurilla diktaattoreilla kautta maailman aikojen? Itsetunto on NIIN hyvä ja särötön, että vallan luisuessa muualle ihminen luhistuu. Sairastuu. Itsetunto on koko ajan perustunut valtaan, jota hän käyttää heikkoja kohtaan.
 
Diktaattori tietää kaiken, kuten  OulunTopi muinoin, kun nappasi minut Oulun teatterin käytävä-draamassa. Ravintolapelleilyssä, joka oli viety teatterin käytävälle, jottei kukaan ulkopuolinen näkisi mitä tapahtuu.  Hänelle on tärkeämpää saada piippi tyhjäksi kun kohdella tuntematonta tyttöä kuunnellen ja kysellen. Tutustuen. Hänelle on yhä tärkeämpää lajitella tytöt huoriin ja vaimoihin, jotta omille himoille olisi kanava. Salomonin vaimoillako papit puolustavat huorareissujaan?

 

Lyyti Peräkylän tietää, / että herrat narrailee, / teoillansa kerskailee, / torjuttuina häpäisee. / Lyyti kouluun meni, / Topi kävi / kiinni hameeseen. / Lyyti koukun iski, / kiinni pisti, / Topin kokeeseen, / jossa totuus Topin luonteesta / pääsi valloilleen.

Eikö näin, / Matti-kulta? / Luonne on musta sulla, / niinkuin Charles Masonin?

Ka-ta-la. Ka-ma-la. Aivan inho matala / niinkuin luonne Masonin.

Tarinamme Topi Ouluun / meni juttutalkoisiin. / Siellä osaa ottaa hänen piti / leikkiin kiimaiseen. / Oli luotu sketsi, / pelkkä vitsi, / jolla aiottiin, / Lyyti-tyttö naittaa, / petiin laittaa, / seksi-taito kokeisiin.

Mutta voi!/ Lyyti huomas, / luonteeltaan kun on Tuomas; / "Pilaa matti tehtailee!"

Pa-ke-ne! Tor-ju-se! Maahan iske ketale, / mikä pilaa tehtailee.

Mutta Topi-herra mahtava, / ol' Hesan koppava. / Hänpä päätti, että juttu kasvaa / selän takana. / Koska Lyyti-tyttö, / arka on / ja sängyss' taidoton, / ompi totuus hänen kohdallansa aivan arvoton.

Kävkö näin? / Topi päin / manaa ajoi autollaan? / halvaantuen koko ruumiiltaan?

Kar-mí-va. Koh-ta-lo. / Oli vihan lihaisen, / sillä halvaantui hän ihan koko ala-ruumiiltaan.

Halvaus-potilaiden senssi-kaupoista / tuli vuosisadan ilmiötä hirmuista. / Siinä myytiin miestä, naista sairasta. / Oli Topin kosto ilmiselviö.

Autovaras tilaisuuden / huomas sen. / Oli onni myötä / ajatteli, melkoinen.

Lyyti ansat vältti, / matti kävi, / uuteen hyökkäykseen. / Huumekauppiaita laittoi / Lyyti-tytön kupeeseen. / Lyytin sielu taipui / halvaukseen, / kuolen hiljaiseen.

Us-ko pois. / Vi-ha vois. / sielun kuolettaa ja / halvaannuttaa hiljalleen.

Lammen lainehilla kasvoi / kosto Topin halvauksen. / Sillä syyksi kuvailtihin, / käytös Lyytin pikkuisen. / Matti Topin rahat varasti / ja naisiin tuhlaten, / kaikki hävitti hän, / Lyyti-poloista ain syyttäen, / Lammen lainehia raivo-myrskyyn yhä härnäten.

Näethän? / Herjaillen, / toimittaja toinenkin, / kuolee jälleen alle sadistisen / viha-rikoksen.

Lo-pe-ta. Ko-pu-ta. / Vältä tuomio tuon sadistisen viharikoksen.

- - -

Tänään pantsuiltiin linja-auto-asemalla. Upeaa! Minä mietin pää höyryten herjalynkkatoimijoita ammateissa: toimittaja-ohjaaja-näyttelijä-lentäjä-upseeri>armonkauppias, huumekauppias, naiskauppias.

- - -

Liisa Varho! > Lähetin sinullekin kyselyn herjalynkasta, joka minua kohtasi. Kysyn vielä: Onko sinun suvussani puutarha-alan ihmisiä, joilla on jokin yhteys minuun. Entä Oulun PikkuTopi? Saattoiko hän olla sinun sukuasi.

 

Keskiviikkona 30.3.


 

Miten tunnistan Kuninkaan?
                      Markus 15:21
 
Jeesuksen ristiä kantamaan he pakottivat
erään ohikulkijan, kyreneläisen Simonin,
Aleksandroksen ja Rufuksen isän,
joka oli tuossa kaupunkiin.
Herra, anna ymmärrystä,
sillä vaikka etsin Sinua,
en tiedä, miten tunnistan Sinut.
Ja kun olen löytänyt Sinut,
en käsitä Sinua.
 
Opetit:
te, jotka yhdessä kärsitte,
te saatte yhdessä juoda
rakkauden maljan
pohjaan saakka.
 
Tartuin ristiisi käsittämättä, mitä tein.
Niin kuin Simon, kyreneläinen.
Ohikulkija.
Kiireinen, musta mies.
Orjan jälkeläinen.
Tottelemaan tottunut.
Tarttui ristiin, koska vaadittiin.
Kantoi, huudoista ja pauhusta välittämättä.
Työnsi raskaan ristin vaivatta hartioiltaan kummulle.
Pyyhkäisi huokaisten hien otsaltaan.
Siirtyi syrjään kun käskettiin.
Jäi katsomaan.
 
Simon, Kyrenestä,
katsoi.
Katsoi uupuneita teloitettavia,
katsoi uhmakasta väkijoukkoa,
katsoi ristin päälle lyötyjä sanoja.
 
Katsoi hidasta näytelmää,
ristin päälle naulaamista.
Vasaran isku.
Toinen.
Kolmas.
Loputtomiin
iskujen kaikuessa
hänen tajuntaansa nauliutuivat sanat: ’juutalaisten kuningas’.
 
Simon, ohikulkija,
katsoi.
Juutalaisten kuningas
 
 
Rahabin nauha
 
Joos. 2:21
 
Rahab sanoi: ”Tapahtukoon niin kuin sanotte.”
Hän hyvästeli miehet ja he menivät pois.
Sitten Rahab sitoi punaisen nauhan ikkunaansa.
 
Hän oli portto Rahab,
harhauttaja,
jokaiselle Jumalasta osattomalle.
 
Pysäytti minut, muukalaisen,
keväisen lammen rannalla.
Tunnistin hänet
punaisesta nauhasta sormessaan.
 
Puheli paljon paino-ongelmistaan ja
odotti minun tekevän samoin.
Toivoi, utelias juoruilija kun oli,
päästä selville suunnitelmistani.
Penkoi aiheiden pärekoria niin, että osa
puristui päreiden raoista muodottomina ulos.
 
Otsatukka myssyn reunaan ommeltuna.
Sytytti savukkeen.
Heittäytyi huolettomaksi,
koko ajan salakavalasti tarkaten,
valppaasti mielenliikkeitäni tutkien.
 
”Niin minäkin” huudahteli tämän tästä
innostaen minua kertomaan enemmän kokemuksistani.
Mutta vetäytyi vihaisena ja kiusaantuneena kuoreensa
kun yritin saada selvää hänen ajatusmaailmastaan.
 
Ei päästänyt sisälle elämäänsä.
Vain kulisseja veteli eteeni kuin sermejä,
milloin ulos, milloin sisäänpäin niitä taivutellen.
 
Ilmiselvästi kuuluin muukalaisiin,
toivottomiin,
jotka hän antaisi valloittajien käsiin,
jos nämä tunkeutuisivat kaupunkiin.
 
Hän, portto Rahab,
harhauttaja jokaiselle Jumalasta osattomalle,
punainen nauha sormessaan,
pelkäsi valloittajiaan,
odotti vapauttajaa.

 

Saaronin lilja

 
Korkea Veisu 8:7
”Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa,
eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.”
 
Rakkaus,
Saaronin ihme,
Jumalasta muotonsa saanut.
 
Tunnethan, miten se tulvahtaa sydämeesi.
Kuin hyökyaalto venheeseen.
Täyttää sen pauhullaan ja aalloillaan.
Heittelee rannan aallokon tahdissa.
Asettuen lopulta lepoonsa.
 
Ja niin kuin vesi purressa,
niin rakkaus ihmisessä.
Kuin raskaana oleva vaimo.
 
Niin kuin pursi, kevyt ja kuivattu,
niin vaimokin,
lapsen saatuaan
liikkuu jälleen vapaana, kevyenä
rakkauden aaltojen siivillä.
Vesi, lapsen kehto,
mereksi muuttunut,
rannat rakkauden satamia täynnä.
 
Tunnistathan jo?
Rakkaus ei ole vain
myrskynä pauhaava tunne.
Rakkaus on voima,
on liike, joka ohjaa
ihmisen matkaa.
 
Rakkaus on aalto meressä.
Jokaisen täyttämänsä purren
se synnyttää uuteen elämään.
Heittää myrskyn tullen satamaan.
Vetää tyynen ilman myötä laineilleen.
Kuljettaa meren yli
tuntemattomaan.
 
Maahan, jonne kuljetaan
liljojen kautta.

 

 

Pallon kupeessa

 
Minä.
Tässä. Makaamassa
pyörivän pallon kupeessa
jyrkällä kalliotörmällä
kohti aurinkoa.
 
Pallon pyörivä liike allani.
Niin vakaa, etten tunnista sitä.
Edessäni taivaskaton takana
ohi kiitävä avaruus.
Auringon hehkuun piiloutunut.
 
Galaksien ikiaikainen sinfonia.
Mahtava kuin kirkon urkusoolo,
rakentaa turvallisen sillan
maailmankaikkeuden tuolle puolen.
 
Minä.
Tässä. 

 

 

 

Ja hiljaisina päivinä

Ja hiljaisina päivinä otan kirjan.
 
Luen lauseen.
Mietiskelen.
Luen lauseen.
Mietiskelen.
 
Näin olen tehnyt
jo kuusikymmentä vuotta.
 
Kirja edessäni
alkaa olla valmis.
 
Kirja minun elämästäni.
 
 
Luopiotytär
Jes. 42:14
”Minä olen ollut vaiti ikiajoista asti."
 
Nytkö vasta?
Kun elämäni on karrella.
Nytkö vasta sinä ilmoitat itsesi minulle?
 
Kaikkitietävänä olet nähnyt,
miten usein olen sinua rukoillut.
Olen pyytänyt ja anonut ymmärrystä, taitoa ja tietoa.
Mutta ei!
Vailla ymmärrystä olen saanut kahlata läpi
soiden, aavikkojen ja erämaiden.
Tuhansia ihmisiä ohittaen,
kotiani löytämättä.
Minä myös kysyn.
Miksi sinä et auttanut aiemmin?
Miksi olet ollut hiljaa? 
 
Olen oppinut kuuntelemaan hiljaisuutta.
Niin yksin olen ollut.
 
Olen oppinut vaientamaan oman sydämeni äänen.
Niin paljon salakavalaa ystävyyttä olen kokenut.
 
Olen oppinut varomaan intohimojani.
Niin paljon omien tunteiden tyydyttämisessä
epäinhimillisyyttä olen nähnyt.
 
Olen oppinut kysymään toiveitteni oikeutusta.
Niin paljon väärin ymmärrettyä ihmisyyttä olen kohdannut. 
 
Olen oppinut välttämään tuomitsemista.
Niin paljon minua itseäni on väärin tuomittu.
 
Olen oppinut muuttamaan mielipiteeni kysymyksiksi.
Niin paljon olen arvioinut tilanteita väärin.
 
Tätäkö
sinä siis
tahdoitkin?
 
 (Hermann Hesse: Sidhartha.
”Ennen kaikkea se opetti häntä kuuntelemaan.
Kuulostamaan hiljaisin sydämin. Sielu odotukseen auenneena.
Vailla intohimoa, toiveita vailla. Tuomitsematta. Vailla mielipiteitä.)
 
 
Kuka meistä?
          
Saarnaaja 2:26: 
Sillä hän antaa ihmiselle, joka on hänelle otollinen, viisautta, tietoa ja iloa; mutta syntiselle hän antaa työksi koota ja kartuttaa annettavaksi sille, joka on otollinenJumalalle. Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.
 
Kuka meistä on kuningas,
joka saatuaan viisautta ja iloa elämäänsä ylenpalttisesti,
kuitenkin pysyy toiveikkaana ja uutta etsivänä?
 
Kuka meistä on kuningatar,
joka jakaa miehensä rakkauden tuhannen muun naisen kanssa
ja kuitenkin pysyy unelmoiden roolissaan?
 
Kuka meistä on työläinen,
joka kartuttaa kuninkaan aarrekammiota
ja kuitenkin pysyy tyytyväisenä kohtalossaan?
 
Kuka meistä pitää elämää
turhuutena ja tuulen tavoitteluna?
 
Ilman muuta kuningas.
Hän on saanut kaikkea yllin kyllin.
Hän löytää vastaukset vaikeimpaankin ongelmaan.
Hän on saanut pyhän rakkauden Jumalaa kohtaan.
Mutta hän ei koskaan joudu kokemaan
ihmisenä elämisen syvintä mysteeriä:
kärsimyksen uutta luovaa voimaa.
 
Ehkä myös kuningatar.
Hänen turvattu elämänsä omassa pikku palatsissa
kulkee päivästä toiseen samanlaisena. 
Odotuksena.
Toiveena.
Mutta ei koskaan täyttymyksenä.
Sillä aina repeytyy jossakin uusia
pyyntöjä, toiveita, unelmia tai kaipauksia.
Loputtomasti.
 
Mutta ei koskaan työläinen.
Sillä hänen päivänsä kuluvat työssä
ja toiminnassa.
Kärsimys kolhii hänen turvatonta sieluansa,
puute uhkaa hänen henkeänsä,
unelmat kuolevat todellisuuden alle ja
joka päivä hän joutuu myöntämään:
”Tätäkään en ymmärtänyt.”
Elämänsä illassa hän toteaa:
”Olisinpa jo nuorena tiennyt.
Älkää tehkö samoja virheitä.”
Hän ihmettelee ja ihastelee elämän salaisuutta.
Hän neuvoo ja opastaa.
Elää täysin rinnoin
viimeiseen hengenvetoon saakka.

 

Rippi

Ps. 108:2
Jumala,
sydämeni on levollinen, mieleni on tyyni.
Minä tahdon laulaa ja soittaa.
 
Otan askelen
läpi vihreänä loistavan holvikaaren.
 
Annan luvan polulle viedä läpi
kuusikon,
sammaleisen kivikon,
männikön,
jäkälien peittämän louhikon,
läpi kulottuneen hakkuu-aukion
koivikkoon, jossa puiden rungot loistavat kuin soihdut,
puhdasta kevättä tulvillaan.
 
Kahisee.
Solahtaa
jaloissani kävelyn ääni. 
 
Annan luvan valkovuokoille luvan viedä
ylös kalliolle,
valoon.
Tuulen temppeliin.
Pysähdyn ja laskeudun
lämpimälle kivipaadelle istumaan.
Ja kuuntelen.
 
Huminoivat.
Pyörteilevät, tempoilevat
tuulen aallokot ympärilläni.
 
Annan tuulelle luvan viedä
ajatukseni, muistoni, toiveeni
Jumalan istuimen eteen taivaaseen.
Odotan.
Tuuli tyyntyy.
Ilta laskeutuu mäen harjanteelle.
Taivas avaa ikkunan kohti kuuta.
 
Saunapuhtaana,
kevyenä
nousen tuulikylvystäni ja
annan jaloilleni luvan viedä
alas tielle, kohti kaupunkia.
Rohkaistakseni jokaista uupuvaa kertomalla:
Jumala kulkee edellämme.

 

 

Lintu
Jes. 40:31
Mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman.
 
 
Ukkonen jyrähti mäen takana.
”Ei! Et saa tulla” huusin kauhuissani
taivaalle.
Olin yksin, suojaton, vieraalla mäellä.
 
Juoksin kallion juurelle
etsien suojapaikkaa.
Ei mitään.
Etsin suurta kuusikkoa.
Ei mitään.
Joka puolella avointa, nuorta hongistoa.
 
Salamoi.
Kauhu vavisutti henkeäni.
Jyrähti.
Sydämeni puristui kylkiluitteni taakse piiloon.
Ja silloin sen kuulin.
Takaani.
Kuin norsulauma viidakossa, sateen seinä lähestyi,
vauhkona, kiivaana, runtelevana.
 
En voinut enää paeta.
Kyyristyin.
Kylmää vettä tulvi ylleni kaatamalla.
Tuuli lätkytti märkää puseroni.
Vesi norui selkääni pitkin,
juoksi jaloilleni
meni kenkiini.
Peitti minut sieluani myöten kylmään kitaansa.
 
Kuuntelin. Odotin.
Sateen vaimetessa
nousin seisomaan -
ja kuin riemusta kiljahtaen
uusi, entistä raivokkaampi kuuro tulvi ylitseni.
Se runteli kasvojani rakeillaan,
mutta en jaksanut enää suojautua.
Kylmän kangistamana
annoin sateen huuhtoa omat pisaransa pois.
 
Sieluni nyyhkytti pelosta ja 
ruumiini värisi kylmästä
myrskyn loitotessa mouruten etelään.
Metsään laskeutui höyryinen usvaharso,
kuin haluten hoitaa myrskyn repimät haavat.
 
Puu tiputteli suuria, kylmiä pisaroita ylleni.
Vihaisena taivutin niskaani nähdäkseni tiputtelijan.
 
Ja siellä se istui.
Pieni lintu.
Aivan yläpuolellani.
Kaikessa rauhassa, täysin levollisena.
 
Auringon säteen pilkistäessä pilven raosta se sanoi: ”Tsirp”
ja pyrähti pois.
 
Kangistuneena, vilusta väristen
siirtelin vettä pärskivät kenkäni polulle.
Ja mietin:
olin kulkenut liian kauas.
Olin kiirehtinyt, unohtanut tarkata taivaan merkkejä.
Olin liian kaukana Jumalasta,
kuullakseni.

 

 

Ateistin rukous
Saarnaaja 3:5
 
Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet.
Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.
 
Öykkäröivä, pikku tarkka pilkunnuolija.
Vahtii omaa kunniaansa,
mutta on aina valmis
häpäisemään luomiensa ihmisten kunnian!
Vaientaakseen arvostelijat
lähettää avuttoman poikansa kärsimään
ylimitoitettuja rangaistuksiaan.
Muka sijaiskärsijä!
Eihän kärsimys ole mihinkään loppunut.
Ihmiset itse ovat vähentäneet kärsimyksiä
enemmän kuin Jumala.
Näyttelee näkyjään,
mutta eipähän tule itse näytteille!
Kurkkii vain palavien risukkojen läpi ja
piiloutuu pilven lonkiin.
Loittonee syvemmälle galakseihin,
sitä mukaa kun ihminen saavuttaa häntä
avaruusteknologiallaan.
Pelkuri. Arkajalka.
Leikkii kissaa ja hiirtä.
Ei ihme,
että tunnontarkka tiedemies raivostuu ja
haluaa ehdottomasti olla ateisti.
 

 

Ihme menneisyydestä
Ps. 139:14
Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.                  
 
 
Korkealla
Anchylus -järven rantatörmällä
näin.
 
Vihreällä sydämellä
kimmeltävän vesipisaran.
Se säkenöi.
Se ilakoi.
Se heitteli säteitään tielleni niin,
etten päässyt ohi.
 
Menin kohti.
Ujosti se veti sydämensä pisaraan.
Loittonin.
Ja taas se säkenöi, ilakoi
ja lennätteli säteitään.
 
Kuinka kaukaa se olikaan tullut?
Tuhansien vuosien takaa?
Singottu avaruuteen,
kohti maata.
Kohti polkua, jossa kulkisin.
Kohti pisaraa, jonka näkisin.
 
Minä, miljoonista yksi,
näin sen.
Vihreänä kimmeltävän säteen.
Tuhansien vuosien takaa.  

 

 

 

 

Ilo
Ps. 84:3
 
Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa
Herran esikartanoihin,
minun sydämeni ja ruumiini
pyrkii riemuiten elävää
Jumalaa kohti
Ilon mentyä, ilo saapui.
Ilo kumpusi Jumalasta,
ilman ehtoja, ilman määrää.
 
Jos kuka vielä haluaa sanoa, ettei ihmisellä ole sielua,
joka elää omassa järjelle käsittämättömässä ulottuvuudessaan,
vien hänet evankeliumeiden vuorelle, josta näytän:
- se tulee ilmestysten majasta.
Sielun vapaus.
Jumalasta!
 
Jumala on kaiken alku.
Hyvyydessään hän on kekseliäs.
Ilossaan hersyävä.
Onnellisuudessaan sädehtivä.
Rakkaudessaan ylenpalttinen.
 
Autuas se sielu, joka saa levätä varmuudessa:
- onnea ei tarvitse tavoitella.
Onnen tieltä on vain raivattava esteet pois!
 
Rukoilkaamme:
Herra, Jumala.
Tee minunkin silmiäni varten silmävoide.
Ota hyppysellinen savea käteesi.
Sylkäise siihen ja muotoile tahna.
Pyyhi voide silmiini ja puhalla hengelläsi.
 
Revi kaikki esteet pois näkökentästäni.
Puhalla ne kauaksi pois.
 
Pyydänkö liikaa?
Onko hyppysellinen savea sinulta
liikaa pyydetty?

 

 

 

Jumalan ilo
                                            Sefanja 3:17
 
”Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa.
Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua,
hän sinusta riemulla riemuitsee.”
Talvi narskui jaloissani.
Kuumia, hikisiä kasvojani
viilensi pimeä, kylmä aamutuuli.
 
Neonvalojen valaisema pääoven edusta
hiveli silmiäni puhtaudellaan.
Minun lakaisemani.
Minun osani päivän töistä.
 
Talon sisällä sairaat nukkuivat.
Ehkä joku juuri avasi silmänsä
kivun runtelemassa ruumiissaan?
Hoitajat valvoivat. Riensivät apuun.
Ehkä jossakin kylmä ruumis
merkkinä elämänmatkasta, joka juuri päättyi?
 
Tupakkapaikalla pari ihmistä.
Katseet maassa,
puhuivat harvakseltaan, katkonaisin sanoin. 
Väsymys peitti heidän hartiansa.
Eivät jaksaneet ravistella sitä pois.
 
Kysymykset ahdistivat mieltäni.
Miksi tämä oli minun osani?
Kulkea yksin, aamuvarhaisesta asti.
Kulunut harja tukenani.
Eikö edes Jumala olisi voinut viestittää
olemassaolostaan?
 
Taivaskin oli hiljaa.
Musta ja tähtiä täynnä.
Kuu hehkui pakkasaamun kirkkautta.
Kuulin laulavani:
Leipää taivaasta tuot,
meille itsesi annat.
Sanasta elämän voimaa jaat,
halki kuoleman kannat.”*
 
Kulman takana kolahti pelti.
Ennen kuin ovi painui kiinni,
ehdin kuulla sanat:
Väsyneet sielumme elpyvät,
jälleen jaksamme jatkaa.”*
*Virsi 59

 

Kevät meissä
1. Moos. 1:31
Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä,
ja kaikki oli hyvää.
 
Iltapäivän lempeä aurinko
lepäsi sammalmättäällä
puitten välissä.
 
Laskin kukkakimppuni,
pienen ja hennon,
valaistulle metsän sametille.
Toivoin niin.
Voi, miten toivoinkaan,
että koko keväisen metsän
kauneus, raikkaus ja suloisuus uppoaisi kimppuuni.
Hehkuisi kukissani, lämmittäisi.
 
Antaisin sen sitten lahjaksi,
äidilleni.
Sanoisin:
”Enempää minulla ei tällä kertaa ole.
Vain se, mikä näihin kukkiin mahtui.”
 
Mutta äiti näkisi.
Näkisi metsän kauneuden.
Tuntisi auringon lämmön kasvoillaan.
Haistaisi pihkan tuoksun kuusen oksista.
Kuulisi linnun visertävän koivun latvassa.
Maistaisi talven alta selvinneen karpalon kirpeän,
raikkaan maun.
Kompastuisi oravan tiputtamaan käpyyn polulla.
Ja nauraisi niin...
 
Ymmärtäisi.
Näin on kaikki hyvin.
 
Elämä,
Jumalan antama,
odotti.
Että edes yksi ihminen ymmärtäisi:
luodessaan maailman
Jumala halusi vain jakaa hyvyyttään.
Toivoi niin.
Voi, kuinka hän toivoikaan,
että ilo jakamisesta siirtyisi kaikuna luodulta toiselle.
Lakkaamatta.
Taukoamatta.
Ikuisuutta tavoitellen.
Ikuisuudesta voimansa ammentaen.

 

Kiitä, minun sieluni, kiitä!
Ps. 103:1
 
Kiitä Herraa, minun sieluni
ja kaikki, mitä minussa on,
hänen pyhää nimeänsä.
He huusivat: ”Jumala on kuollut!
Tule mukaan. Juodaan. Juhlitaan.
Olemme kaikki veljiä keskenämme.
Se rasistinen ihmisten erottelija on kuollut!”
 
He heittivät minulle pullon
punaista viiniä täynnä.
Lauloivat ja riemuitsivat laivansa kannella.
 
Minä, kadunlakaisija,
tartuin harjaani yhä lujemmin.
Minun kuului olla nöyrä ja hiljainen
Jumalan ja ihmisten edessä.
Minun kuului ottaa kaikki vastaan hymyillen,
mitään ymmärtämättä.
Minun kuului kiittää kaikesta, kaikkia,
kaikkialla.
 
Nostin pullon maasta,
punaista viiniä täynnä.
Kumarsin syvään ja raskain mielin laahustin pois.
En halunnut kenenkään näkevän.
Enää en jaksanut olla kiitollinen.
Minun Jumalani eli,
mutta minä tunsin olevani kuollut.
 
Kävelin kirkkoon, jonka ovi oli revitty irti.
Työnnyin rikottujen penkkien läpi kohti alttaria.
Laskeuduin polvilleni ja kuulin viereltäni sanat:
”Veli. Rukoile. Minä kuolen.”
 
Se oli pappi. Veren peittämä, haavoja täynnä.
Mitään sanomatta avasin pullon
punaista viiniä täynnä.
Annoin kuolevan juoda ja pesin viinillä hänen haavansa.
Me puolikuolleet rukoilimme
elämän Jumalaa.
 
Ja Jumala puhui:
”Te saatte elää, veljeni. Tulkaa juhlaan.
Kukaan, joka minuun uskoo, ei ikinä kuole!”

 

Mittasuhteen tuolla puolen
Ps. 8:4-5
 
Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa,
kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut,
niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat,
tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?
 
 
Asvalttiteitä loputtomiin.
Mustanharmaata tasaista nauhaa joka suuntaan kuin
mustekalan lonkeroita.
Välissä kulottunutta kevätnurmea.
Ja teiden risteys kuin rannaton erämaa.
Auringon paahtavaa hehkua täynnä.
 
Yli risteyksen.
Askel askeleelta muutun pienemmäksi.
Hukun asvalttiin. En näe itseäni.
Joka puolella vain harmaanmustaa pikimassaa.
 
Tien toisella puolella.
Kuin kahleista irti itseni reväisten
käännyn vanhalle ratakiskotielle.
Koivun taimien reunustamalle.
Keskellä turvallinen, kapea väylä.
Näen taas. Kuljen tässä.
Muutun isoksi.
Liiankin isoksi, sillä puuntaimet repivät vaatteitani.
 
Ylikulkusillalta metsään.
Työnnyn kyyryssä risukon läpi kuusikkoon.
Kohti tuttua polkua.
 
Siellä, metsäpolulla,
kuusten koskea hengitys ympärilläni,
tunnen olevani minä.
Oikean kokoinen.
On niin hyvä hengittää.
Puiden rungot seininä,
tuulen humina kattona metsän latvassa.
Kaiken yllä taivas, sininen, valoa täynnä.
 
Jossakin ajattomuus.
Rajaton täyttymys ja ilo.
 

 

Päivännouto
                      5 Moos. 33:25
 
Niin kuin sinun päiväsi, niin olkoon sinun voimasi.
 
Voipuneena laskeuduin polvilleni kostealle mullalle.
En jaksanut enempää.
Olin uurastanut tuntikausia, taukoamatta.
 
Kädet,
mullasta raskaina,
laskin eteeni, raikkaan vihreän mättään päälle.
Puhdistumaan.
 
Ja juuri sillä hetkellä.
Silmiini kohosivat kasvot.
Loistavat kuin aurinko.
 
Pieni kukkani, päivännouto,
ojensi säteensä ja sanoi:
”Sinun voimasi on osa sinun päivääsi.
Tässä minun.
Ota vastaan.
Voimistu minun voimastani.
Hennosta ja hauraasta.
Alati muuttuvasta.
Ikuisuutta kohti kurkottuvasta.”

 

Syntymäpäiväjuhlat
Luuk. 1:46-48
 
Minun sieluni suuresti ylistää Herraa
 ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani;
sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen.
 
 
Onnea, sinulle päivänsankari.
Tämä juhlasali on koristeltu kunniaksesi,
kertomaan Jumalan luomistyöstä,
josta sinä olet osa.
 
Sinua ilahduttamaan on Jumala luonut
iloa tiukkuvan linnun,
joka tuolla kuusen kätkössä virittelee huiluaan.
 
Sinua virvoittamaan Hän on luonut tuulen,
joka hiljaa koskettaa kasvojasi
auringon helteen alla.
 
Tietäsi valaisemaan Hän on luonut auringon,
joka taivaan sinestä heittää lämpiminä säteitään.
 
Mieltäsi ilahduttamaan
Hän on antanut kasveille muotoja ja värejä,
joista saat vapaasti nauttia vuoden jokaisena päivänä.
 
Ja kuuntele hiljaisuutta,
joka täällä metsän kätkössä
hoitaa ja ravitsee väsynyttä mieltäsi.
 
Ole hyvä.
Käy juhlaan!
 
Juhlapöytäsi on vaatimaton,
mutta juuri tähän pieneen ja vaatimattomaan
kätkeytyy Jumalan ihmeitä tekevä voima.
Hetkellä, jolloin näet
kaikkein pienimmässä
kaikkein suurimman ilon,
sydämesi ottaa askelen kohti Jumalan todellisuutta.
Riemuiten se ottaa vastaan
elämän jokaisen hetken,
Jumalasta syntyneen.